Innovaatioiden ja kasvun edellytykset koko valtakunnan tasolla, oman maakunnan kehitys, toimialan edistys sekä osuustoiminnan opetus ja tutkimus motivoivat osuustoimintayhteisöjä lahjoituksiin korkeakouluille. Osuustoiminta näyttäytyy sinivalkoisena ankkuriomistajuutena.
Vuosikirja 2026
Vaeltelu yhdellä Berliinin suurimmista hautuumaista pisti miettimään Mikkelin Puhelinosuuskunnan (MPY) kohtaloa. Oli iso päätös myydä liiketoiminta, ja vielä isompi ratkaisu lopettaa 130-vuotias osuuskunta ja jakaa yli 70 miljoonan euron varat jäsenille. Montakohan osuuskuntaa meille enää jäisi, jos hallitustyössä yleisemminkin omaksuttaisiin mikkeliläisten itsekriittinen toimintatyyli?
Suomalaisen osuustoiminnan työllistäjärooli kertoo kahta tarinaa. Ensimmäinen on rakennemuutos: perinteisen teollisuuden työpaikat vähenevät ja palvelualan työpaikat lisääntyvät. Toinen on yhteiskunnallisen vastuun tarina: kun Suomen yleinen työllisyystilanne on heikentynyt, ovat monet osuustoimintayritykset pitäneet kiinni henkilöstöstään, kesätyöpaikoista ja panostaneet erityisryhmien työllistämiseen.
Sähköosuuskuntien liikevaihto laski, mutta polttoainekauppiaiden SEO:n huippuvuosi kasvatti koko energiaosuuskuntasektorin liikevaihtoa vuonna 2025. Uusiutuvan energian hyödyntämisellä edelleen rakenteellisia haasteita.
Vuosi 2025 oli historiallinen suomalaisten vesiverkostojen omistuksen kannalta. Jatkossa vesihuoltolaitos voi olla vain kuntaomisteinen tai käyttäjiensä omistama osuuskunta.
Vakuutusala kipuili vuosia korvausmenojen nopean kasvun kanssa. Nyt vakuutusmaksuja on nostettu ja vakuutustoiminta kannattaa jälleen. Vuosi 2025 oli sekä vahinko- että henkivakuutusyhtiöille jo toinen perättäinen hyvä sijoitusvuosi, mikä myös tuki hyviä tuloksia.
Osuustoimintayritysten investoinnit pysyivät vuonna 2025 lähes edellisvuoden tasolla, noin 1,9 miljardissa eurossa. Summa on kuitenkin merkityksellinen kansantaloudellisesti: se vastaa noin viittä prosenttia koko Suomen yrityssektorin vuoden 2024 investoinneista. Osuustoimintayritykset ovatkin kotimaista ankkuriomistajuutta, joiden investoinnit kohdistuvat usein suoraan suomalaisiin palveluihin, tuotantoon ja infrastruktuuriin.
Otsikoin vuosi sitten kysymysmerkin kanssa, ovatko vihannesala ja munasektori tulevaisuuden kasvuyrityksiä. Vihannesosuuskuntien osalta kysymysmerkin voi poistaa. Munasektorilla menee aiempaa paremmin. Viljaosuuskunnat sen sijaan joutuvat pinnistelemään.
Sijoittaminen päätoimialana on Suomessa vain muutaman osuuskunnan harteilla. Joukosta erottuvat nyt pohjanmaalainen Arvo Sijoitusosuuskunta ja kuopiolainen Osuuskunta KPY. Eikä vähiten sen takia, että ne julkisesti noteerattuina ovat tarkkailtavana joka päivä – ja ihan vapaaehtoisesti.
Suomen tuottajaomisteisessa maitoketjussa vuosi 2025 oli vahva: maidon tuottajahinta pysyi korkealla, meijeriteollisuuden hyvä tulos ja tuotantopanoskustannusten maltillistuminen paransi maitotilojen taloudellista asemaa ja tuki investointeja. Samalla maailmanmarkkinoiden käänne muistutti alan haavoittuvuudesta. Globaali maidon tarjonnan kasvu johti voin ja maitojauheiden hintojen laskuun, mikä loi paineita myös Suomen maidon tuottajahinnalle.
Lähes kaikkien pankkien hyvä tuloskunto säilyi viime vuonna ja kuluvan vuoden alussa. Isot henkilöstökulut painavat kuitenkin osuuspankkien tuloksia ja muutosneuvottelut voivat olla edessä monissa pankeissa syksyllä.
Faban liiketoiminta on monipuolistunut, mutta sen perustehtävä ja ydinliiketoiminta ovat edelleen karjanjalostuksessa ja lisääntymispalveluissa. Osuuskuntakonsernin liikevaihto kasvoi vuonna 2025 15 prosenttia ja nousi 54,9 miljoonaan euroon.
Metsä Groupin viime vuotta varjostivat heikko suhdannetilanne, geopoliittiset jännitteet sekä metsäteollisuuden tuotteiden vaisu kysyntä. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta suomalaisten metsänomistajien yhtiö sai päätökseen useita merkittäviä investointihankkeita. Vuoden viesti olikin kaksijakoinen: lyhyen aikavälin tulos jäi heikoksi, mutta pitkän aikavälin kilpailukykyä vahvistettiin määrätietoisesti.
Osuuskaupparyhmän kilpailijat piristyvät. S-ryhmän taloutta ja ylivoimaista ykkösasemaa se ei horjuta. Kuluttajien taloustilanne ja varovaisuus näkyivät yhä kaupan tiskillä vuonna 2025, mutta tänä vuonna talouskasvu nopeutuu, mikä vauhdittaa kauppaa.
Suomessa on kymmeniä kuituosuuskuntia, joiden liittyjämäärät vaihtelevat muutamasta kymmenestä tuhansiin.
Naudanlihan rakenteellinen niukkuus, siipikarjan kasvu ja panostukset korkeamman jalostusarvon tuotteisiin muuttavat suomalaisen lihasektorin kilpailuedellytyksiä. Tuottajaomisteisten lihatalojen tuloskunto on vahvistunut, mutta alan pitkän aikavälin kasvu riippuu yhä enemmän kotimaisen alkutuotannon kilpailu- ja investointikyvystä sekä kyvystä hallita riskejä.
Osuuskunnilla ja keskinäisillä vakuutusyhtiöillä on Suomessa yhteensä noin 7,8 miljoonaa omistajuutta. Omistajat voivat vaikuttaa osuuskuntien päätöksentekoon joko suoraan osuuskuntakokouksessa tai välillisesti edustajiston kautta.
Suomalaiset osuuskunnat voivat olla ylpeitä viime vuoden saavutuksistaan. Tulosta tuli niin jäsenille kuin yhteiskunnalle. Monelle suurelle osuuskunnalle on silti kovin vaikeaa kertoa, mitä osuuskuntana toimiminen aidosti tarkoittaa ja mikä siinä on erityistä.
Kehityskuva suomalaisessa osuustoiminnassa on selkeä. Osuustoimintaa tehdään harvemmissa, mutta suuremmissa yksiköissä. Vuonna 2024 toimipaikkojen määrä väheni, mutta henkilöstömäärä ja palkkasumma kasvoivat.
Osuuskauppa Keskimaa nousi vuoden 2025 alueosuuskauppojen vertailun ykköseksi. Se ei ollut ylivoimainen yhdessäkään mittarissa, mutta keräsi pisteitä tasaisesti kaikilta osa-alueilta. Osuuskauppa Arina jäi vain pisteen päähän ja PeeÄssä sijoittui kolmanneksi.
Fuusioiden täyteisen vuoden 2025 tulosten perusteella kokoluokkiensa parhaiksi osuustoiminnallisiksi pankeiksi nousivat suurten pankkien sarjassa OP Kaskimaa ja pienempien sarjassa OP Punkalaidun, joka tosin on nyt jo ehtinyt fuusioitua OP Etelä-Pirkanmaahan.
Suomalaisten keskinäisten vakuutusyhtiöiden demokraattinen hallintomalli eroaa muista osuustoiminnallisista yrityksistä. Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston tyypillisesti suoraan, ilman varsinaisia vaaleja. Parhaassa tapauksessa näin voidaan muodostaa alueellista elinvoimaa kasvattava foorumi.
Vuosikirjan analyytikot arvioivat osuustoimintayritysten toimialojen markkinanäkymien jatkavan samanlaisina kuin vuosi sitten. Edelleen puolipilvistä – tosin ehkä enemmän puoliaurinkoista – kaikilla muilla paitsi finanssialalla. Vain metsäteollisuuden näkymät ovat synkistyneet.
Suomen kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuonna 2025 lähes 30 miljardiin euroon. Nousua edellisvuodesta on 1,5 miljardia eli yli viisi prosenttia.
