Suomalaiset osuuskunnat voivat olla ylpeitä viime vuoden saavutuksistaan. Tulosta tuli niin jäsenille kuin yhteiskunnalle. Monelle suurelle osuuskunnalle on silti kovin vaikeaa kertoa, mitä osuuskuntana toimiminen aidosti tarkoittaa ja mikä siinä on erityistä.
Vuosikirja 2026
Kehityskuva suomalaisessa osuustoiminnassa on selkeä. Osuustoimintaa tehdään harvemmissa, mutta suuremmissa yksiköissä. Vuonna 2024 toimipaikkojen määrä väheni, mutta henkilöstömäärä ja palkkasumma kasvoivat.
Osuuskauppa Keskimaa nousi vuoden 2025 alueosuuskauppojen vertailun ykköseksi. Se ei ollut ylivoimainen yhdessäkään mittarissa, mutta keräsi pisteitä tasaisesti kaikilta osa-alueilta. Osuuskauppa Arina jäi vain pisteen päähän ja PeeÄssä sijoittui kolmanneksi.
Fuusioiden täyteisen vuoden 2025 tulosten perusteella kokoluokkiensa parhaiksi osuustoiminnallisiksi pankeiksi nousivat suurten pankkien sarjassa OP Kaskimaa ja pienempien sarjassa OP Punkalaidun, joka tosin on nyt jo ehtinyt fuusioitua OP Etelä-Pirkanmaahan.
Suomalaisten keskinäisten vakuutusyhtiöiden demokraattinen hallintomalli eroaa muista osuustoiminnallisista yrityksistä. Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston tyypillisesti suoraan, ilman varsinaisia vaaleja. Parhaassa tapauksessa näin voidaan muodostaa alueellista elinvoimaa kasvattava foorumi.
Vuosikirjan analyytikot arvioivat osuustoimintayritysten toimialojen markkinanäkymien jatkavan samanlaisina kuin vuosi sitten. Edelleen puolipilvistä – tosin ehkä enemmän puoliaurinkoista – kaikilla muilla paitsi finanssialalla. Vain metsäteollisuuden näkymät ovat synkistyneet.
Suomen kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuonna 2025 lähes 30 miljardiin euroon. Nousua edellisvuodesta on 1,5 miljardia eli yli viisi prosenttia.
Osuustoimintayritykset ovat perinteisesti suoriutuneet kiitettävästi taloudellisesta vastuustaan. Vuonna 2025 liiketulokset olivat suurilta osin heikompia edellisistä ennätysvuosista. Siitä huolimatta palautukset jäsenille olivat kasvussa sekä euromääräisesti että etenkin suhteessa liiketulokseen.
Osuustoimintayritykset maksoivat vuonna 2025 yhteensä noin 745 miljoonaa euroa yhteisöjen tuloveroja. Summa laski edellisvuodesta, mutta osuustoimintayritysten osuus koko Suomen yhteisöverokertymästä pysyi 11 prosentissa. 2000-luvulla osuustoimintayritykset ovat maksaneet tuloveroja yhteensä jo lähes 12 miljardia euroa.
Osuustoimintalehti on selvittänyt naisten osuutta osuuskuntien ja keskinäisten yhtiöiden hallinnossa ja johdossa jo kolme kertaa: vuosina 2019, 2024 ja 2026. Tuoreimmat luvut osoittavat positiivisen kehityksen jatkuneen isossa kuvassa. Erityisesti finanssialalla ollaan hyvässä vauhdissa, ja toimitusjohtajissa osuustoimintayritykset näyttävät olevan edellä pörssiyrityksiä.
Osuustoimintayritysten maksamat palautukset jäsenilleen eli omistajilleen ovat nousseet vuodesta 2021 lähtien joka vuosi, eikä 2025 ei ollut poikkeus. Palautusten yhteismäärä nousi jälleen kaikkien aikojen ennätykseen, jo lähes 1,33 miljardiin euroon. Osuuskuntien osuus palautuksista oli miljardin verran ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden jatkuvasti kasvava osuus yli 300 miljoonaa euroa.
Suomessa toimii satoja yrittäjäosuuskuntia ja henkilöstöomisteisia työosuuskuntia. Rajanveto näiden välillä ei aina ole yksinkertaista.
