Tuuli- ja aurinkoenergia ohittivat vuonna 2025 ensimmäistä kertaa fossiiliset polttoaineet sähkön tuotantolähteenä Euroopassa, raportoi energia-alan ajatuspaja Ember. Energiateollisuus ry:n mukaan Suomen tuotannosta hiilineutraalin sähkön osuus on jo 96 prosenttia.
Eurooppalainen sähkönkysyntä oli vuonna 2025 ajoittain jopa heikkoa erityisesti teollisuustuotannon supistumisesta johtuen, mutta Suomessa kokonaissähkön käyttö kasvoi noin 2 prosenttia vuodesta 2024. Sähkönkulutuksen odotetaan nousevan 2030-luvulle mentäessä jopa riittävyyttä haastavalle tasolle. Hintataso oli Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Euroopan halvin vuonna 2025. Vuoden keskihinta laski edelleen 40 euroon/MWh (45,6 euroa/MWh vuonna 2024).
Osuustoimintalehdessä seuraamiemme seitsemän sähköosuuskunnan yhteenlaskettu liikevaihto laski vuonna 2025 alle 100 miljoonan euron (94,7 milj. vuonna 2025). Yhteenlaskettu liikevoitto jäi 5,5 miljoonaan euroon eli puolittui 2024 liikevoitosta. Omavaraisuusaste säilyi korkealla tasolla ja yhteenlaskettu jäsenmäärä jatkoi maltillista kasvua.
SEO:lla huippuvuosi
Kotimaan nestepolttoainemarkkinoilla syntyi merkittävä poikkeustilanne vuoden 2025 loppupuolella, kun Oy Teboil Ab:n polttoainejakelu loppui kansainvälisten pakotteiden vuoksi. Tämä näkyi Suomalaisen Energiaosuuskunnan eli SEO:n myyntivolyymissä välittömästi: vuoden kokonaislitramäärä nousi lähes 170 miljoonaan litraan edellisten vuosien hiukan yli 140 miljoonasta litrasta.
Vaikka koko markkinan volyymit olivat laskevia kaikissa polttonestetyypeissä, SEO:n volyymit kasvoivat 11–15 prosenttia. Verkoston asemamääräkin kasvoi viidellä vuoden 2024 loppuun verrattuna ja oli 247 asemaa. Viidellä jaeltiin myös biokaasua liikennekäyttöön.
SEO:n liikevaihto kasvoikin vuonna 2025 lähes 200 miljoonaa euroa eli yli 5 prosenttia ja liikevoitto kasvoi yli 20 prosenttia.
Uusiutuvien hyödyntämisessä haasteita
Seuraavia vuosia leimaavat edelleen murrosvaiheen haasteet, kun investointeja dominoivat uusiutuvat energialähteet. Riippuvuus etenkin fossiilisesta, tuotantokapasiteetiltaan jatkuvasti pienenevästä, lyhytaikaisesta sekä kausiluontoisesta säätövoimasta kuitenkin jatkuu.
Voimakas hintavolatiliteetti sekä tuotannon ja kulutuksen välinen pullonkaula aiheutuu yhtäältä sääriippuvuudesta, mutta myös toistaiseksi riittämättömästä sähkön varastointikapasiteetista sekä verkon rajallisesta kyvystä siirtää (uusiutuvaa ja edullista) sähköä tuotantoalueilta käyttökohteisiin teollisuus- ja asutuskeskittymissä.
Lämpöosuuskunnat hyödyntävät jäsentensä metsähaketta
Suomessa toimii lukuisia osuuskuntia, jotka on yleensä perustettu hyödyntämään lähialueiden metsävaroja ja vahvistamaan paikallista energiaomavaraisuutta. Toiminta perustuu pienehköihin lämpölaitoksiin, jotka tuottavat lämpöä esimerkiksi kuntien kiinteistöille, yrityksille ja kotitalouksille. Vara- ja säätövoimana käytetään yleensä kevyttä polttoöljyä.
- Tuupovaaran Energiaosuuskunnalla on kaksi lämpölaitosta (2025 liikevaihto 269 t.€).
- Enon Energia Osuuskunnalla neljä laitosta (liikevaihto 1,6 milj. €).
- Kontio-Energia Osuuskunnalla on neljä omaa lämpölaitosta. Lisäksi se operoi osakkuusyhtiönsä Biowin Karelia Oy:n kahta laitosta (liikevaihto 1,4 milj.€).
- Kuortaneen energiaosuuskunta (liikevaihto 1,2 milj.€) tuottaa lämpöä neljässä laitoksessa. Se investoi viime vuonna sähkökattilaan ja vesivaraajaan.
- Simon Hakeosuuskunta tuottaa lämpöä kahdessa laitoksessa (liikevaihto 584 t.€).
Osa osuuskunnista ei omista itse lämpölaitosta, vaan toimittaa polttoainetta ja käyttöpalveluita muiden voimalaitoksiin. Tällaisia ovat
- Hollolan Energiaosuuskunta (2025 liikevaihto 154 t.€)
- Pomarkun Hakeosuuskunta (liikevaihto 274 t.€)
- Perhon Energiaosuuskunta (iikevaihto 335 t.€)
- Lapinjärven Energiaosuuskunta (liikevaihto 647 t.€).
Lämpöosuuskuntien etuina ovat energian toimitusvarmuus, kilpailukykyinen hinta sekä paikallisen uusiutuvan polttoaineen käyttö. Lisäksi toiminta luo työtä paikallisesti metsänhoidossa, hakkeen tuotannossa ja laitosten käytössä.
