Suomalaisten osuustoimintayritysten henkilöstölukujen kehitys vuosien 2010–2025 välillä näyttää, että kokonaistyöllistävyys on pysynyt lähes paikallaan. Pinnan alta näkyy kuitenkin selvä rakennemuutos.
Finanssiala (OP Pohjola ja LähiTapiola) on kasvanut tasaisesti, peräti 26 prosenttia. Myös S-ryhmä, suurin yksittäinen työllistäjä, on kasvanut noin viisi prosenttia. Samaan aikaan metsäteollisuus eli Metsä Group on menettänyt työpaikkoja, pudotusta 32 prosenttia. Elintarviketeollisuus (Valio, Atria ja HKFoods) on supistunut vielä voimakkaammin: 36 prosenttia. Nämä perinteiset teollisuudenalat ovat yhdessä menettäneet lähes 11 000 työpaikkaa. Suunnilleen saman verran kuin finanssiala ja kauppa ovat niitä luoneet. Tästä syntyy kokonaisluvun näennäinen vakaus.
Nuorten työllistäminen jatkui heikossa suhdanteessa
Osuustoiminnan vakaus näyttäytyy merkittävämpänä, kun sitä peilaa Suomen yleiseen työllisyystilanteeseen. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste on pysynyt ennätyskorkealla tasolla elokuusta 2025 lähtien. Erityisesti nuorten asema työmarkkinoilla on heikentynyt.
Osuustoimintayritykset ovat pyrkineet vastaamaan työelämän haasteisiin. Suurimmat osuustoimintayritykset tarjosivat vuonna 2026 yli 24 000 kesätyöpaikkaa. Määrä pysyi edellisvuosien korkealla tasolla, vaikka taloustilanne oli heikentynyt ja nuorten kesätyön saanti vaikeutunut.
S-ryhmä oli jälleen ylivoimaisesti suurin yksittäinen työllistäjä noin 18 000 kesätyöntekijällä. Lisäksi esimerkiksi Suur-Seudun Osuuskauppa ja Pohjois-Karjalan Osuuskauppa päättivät kasvattaa kesätyöpaikkojensa määrää entisestään. Myös OP Pohjolan Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanja mahdollisti jälleen noin 3 000 nuoren kesätyön avustamalla yhdistyksiä palkkatuella.
Työtä myös niille, joille työmarkkina on vaikeampi
Osuuskunnat eivät työllistä ainoastaan määrällisesti vaan myös laadullisesti. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) pitkäjänteinen työ erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistämiseksi valittiin jopa Vuoden Osuustoimintateoksi. PKO on 15 vuoden ajan tarjonnut vuosittain työtä 100–120 erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle ja tukenut heitä työssä onnistumisessa. Henkilöstöjohtaja Mika-Jussi Monosen mukaan kyse on osuuskunnan arvovalinnasta tilanteessa, jossa muu yhteiskunta ei aina tarjoa riittävästi väyliä työelämään.
Vakaus ei tarkoita muuttumattomuutta
Osuustoimintayritysten rooli vakaina ja paikallisesti sitoutuneina työllistäjänä on tärkeä. Kehitys ei ole kuitenkaan kitkatonta. Käytännössä kaikissa osuustoimintayrityksissä on käyty vuosina 2025–2026 useita paikallisia muutosneuvotteluja. Nämä ovat olleet yksikkö- tai aluetason tehostamistoimia, eivät ryhmätason irtisanomisaaltoja (pois lukien Metsä Group), eivätkä ne ole kääntäneet kokonaistyöllistävyysmäärää merkittävään laskuun. Ne kuitenkin muistuttavat, että kasvavatkin toimialat tekevät jatkuvaa rakenteellista sopeuttamista.
Osuustoiminnallinen omistajuus ja paikallisen sitoutuminen näyttävät kuitenkin tuovan työllistämiseen jonkinasteista vakautta. Nykyisessä haastavassa työllisyystilanteessa heikompikaan vakaus ei on yhteiskunnallisesti vähäpätöinen asia.
Osuustoimintaosaamista arvostetaan rekrytoinneissa
Satakunnan Osuuskauppa ja LähiTapiola Pohjanmaa haluavat nostaa osaamisen osuustoiminnallisesta ja keskinäisestä yritysmuodosta näkyväksi kilpailutekijäksi työnhakumarkkinoilla.
Erityisesti esihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä tulee ymmärtää osuustoiminnan ydin: ”Kun asiakas on myös omistaja, tulee hänen olla aidosti yhtiön toiminnan ja sen kehittämisen keskiössä. Tämän ymmärtäminen ja vaaliminen aina arjen perustyöskentelystä uusien ratkaisujen luomiseen ja strategisten valintojen tekemiseen on oleellista sille, että onnistumme tehtävässämme”, sanoo LähiTapiola Pohjanmaan toimitusjohtaja Joel Sunabacka.
Työnhakija voi osoittaa osaamistaan esimerkiksi suorittamalla osuustoimintaopintoja.
