Monissa suurissa osuuskunnissa jäsenet valitsevat vaaleilla edustajiston, joka käyttää päätösvaltaa jäsenten puolesta. Edustajistovaalien äänestysaktiivisuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti. Vertailu osoittaa, että osallistuminen on korkeinta niissä osuuskunnissa, joiden toiminta liittyy suoraan jäsenen toimeentuloon.
Tuottajaosuuskunnissa äänestetään aktiivisesti
Maa- ja metsätaloustuottajien osuuskunnat muodostavat äänestysaktiivisuuden kärjen Suomessa. Maidontuottajien Länsi-Maidossa sekä lihantuottajien Itikassa ja LSO Osuuskunnassa yli puolet jäsenistä osallistui edustajistovaaleihin, mikä on moninkertainen määrä esimerkiksi osuuspankkien vaaleihin verrattuna.
Osuuspankkien äänestysaktiivisuus on laskussa
Osuuspankkien edustajistovaalien äänestysaktiivisuus on laskenut selvästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2013 pankkien keskimääräinen äänestysprosentti oli 34.
Vuonna 2025 järjestettiin vaalit 30 osuuspankissa. Äänioikeutettuja oli 1 744 802 ja ehdokkaita 4 335, joista valituksi tuli 1093. Pankkien äänestysprosentin keskiarvo oli enää 10,1 prosenttia. Voi olla, että fuusioiden myötä suurentuneet pankit koetaan etäisinä, eikä niiden toimintaan olla kiinnostuneita vaikuttamaan demokraattisten rakenteiden kautta.
Osuuskauppojen välillä suuret erot äänestysaktiivisuudessa
Osuuskauppojen edustajistovaalien äänestysaktiivisuudessa on merkittäviä alueellisia eroja. Aktiivisimmassa osuuskaupassa, Kymen Seudun Osuuskaupassa (KSO), äänestysprosentti oli 40,8, kun esimerkiksi Turun Osuuskaupassa (TOK) vastaava luku oli 16,6 prosenttia.
Osuuskunta Tradekan vaaleissa 2022 vaaleissa äänestysprosentti oli 25,5 prosenttia. Kuuden vuoden mittaiselle toimikaudelle uuteen edustajistoon valittiin 75 jäsentä ja 75 varajäsentä viidestä vaalipiiristä.
Äänestysaktiivisuus ei ole ainoa jäsendemokratian toimivuuden mittari, mutta luvut herättävät kysymyksen siitä, kuinka hyvin suurten osuuskuntien demokraattiset rakenteet toimivat jäsenten vaikutuskanavina.
