Osuuskunnan keskeinen tehtävä on tuottaa pitkäaikaista hyötyä jäsenomistajilleen, pörssiyhtiön puolestaan tehdä voittoa ja lisäarvoa osakkeenomistajille. Tavallisen lihantuottajan vinkkelistä yhtälö osuuskuntaomisteisessa pörssiyhtiössä voi tuntua ristiriitaiselta. Edut ovat silti useimmiten yhteneväiset, sillä pörssiyritykset eivät pärjää ilman sitoutunutta tuottajakuntaa.
Yhteiskunta
Innovaatioiden ja kasvun edellytykset koko valtakunnan tasolla, oman maakunnan kehitys, toimialan edistys sekä osuustoiminnan opetus ja tutkimus motivoivat osuustoimintayhteisöjä lahjoituksiin korkeakouluille. Osuustoiminta näyttäytyy sinivalkoisena ankkuriomistajuutena.
Vaeltelu yhdellä Berliinin suurimmista hautuumaista pisti miettimään Mikkelin Puhelinosuuskunnan (MPY) kohtaloa. Oli iso päätös myydä liiketoiminta, ja vielä isompi ratkaisu lopettaa 130-vuotias osuuskunta ja jakaa yli 70 miljoonan euron varat jäsenille. Montakohan osuuskuntaa meille enää jäisi, jos hallitustyössä yleisemminkin omaksuttaisiin mikkeliläisten itsekriittinen toimintatyyli?
Suomalaisen osuustoiminnan työllistäjärooli kertoo kahta tarinaa. Ensimmäinen on rakennemuutos: perinteisen teollisuuden työpaikat vähenevät ja palvelualan työpaikat lisääntyvät. Toinen on yhteiskunnallisen vastuun tarina: kun Suomen yleinen työllisyystilanne on heikentynyt, ovat monet osuustoimintayritykset pitäneet kiinni henkilöstöstään, kesätyöpaikoista ja panostaneet erityisryhmien työllistämiseen.
Osuustoimintayritysten investoinnit pysyivät vuonna 2025 lähes edellisvuoden tasolla, noin 1,9 miljardissa eurossa. Summa on kuitenkin merkityksellinen kansantaloudellisesti: se vastaa noin viittä prosenttia koko Suomen yrityssektorin vuoden 2024 investoinneista. Osuustoimintayritykset ovatkin kotimaista ankkuriomistajuutta, joiden investoinnit kohdistuvat usein suoraan suomalaisiin palveluihin, tuotantoon ja infrastruktuuriin.
Osuuskunnilla ja keskinäisillä vakuutusyhtiöillä on Suomessa yhteensä noin 7,8 miljoonaa omistajuutta. Omistajat voivat vaikuttaa osuuskuntien päätöksentekoon joko suoraan osuuskuntakokouksessa tai välillisesti edustajiston kautta.
Suomalaiset osuuskunnat voivat olla ylpeitä viime vuoden saavutuksistaan. Tulosta tuli niin jäsenille kuin yhteiskunnalle. Monelle suurelle osuuskunnalle on silti kovin vaikeaa kertoa, mitä osuuskuntana toimiminen aidosti tarkoittaa ja mikä siinä on erityistä.
Kehityskuva suomalaisessa osuustoiminnassa on selkeä. Osuustoimintaa tehdään harvemmissa, mutta suuremmissa yksiköissä. Vuonna 2024 toimipaikkojen määrä väheni, mutta henkilöstömäärä ja palkkasumma kasvoivat.
Suomalaisten keskinäisten vakuutusyhtiöiden demokraattinen hallintomalli eroaa muista osuustoiminnallisista yrityksistä. Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston tyypillisesti suoraan, ilman varsinaisia vaaleja. Parhaassa tapauksessa näin voidaan muodostaa alueellista elinvoimaa kasvattava foorumi.
Vuosikirjan analyytikot arvioivat osuustoimintayritysten toimialojen markkinanäkymien jatkavan samanlaisina kuin vuosi sitten. Edelleen puolipilvistä – tosin ehkä enemmän puoliaurinkoista – kaikilla muilla paitsi finanssialalla. Vain metsäteollisuuden näkymät ovat synkistyneet.
Osuustoimintayritykset ovat perinteisesti suoriutuneet kiitettävästi taloudellisesta vastuustaan. Vuonna 2025 liiketulokset olivat suurilta osin heikompia edellisistä ennätysvuosista. Siitä huolimatta palautukset jäsenille olivat kasvussa sekä euromääräisesti että etenkin suhteessa liiketulokseen.
Osuustoimintayritykset maksoivat vuonna 2025 yhteensä noin 745 miljoonaa euroa yhteisöjen tuloveroja. Summa laski edellisvuodesta, mutta osuustoimintayritysten osuus koko Suomen yhteisöverokertymästä pysyi 11 prosentissa. 2000-luvulla osuustoimintayritykset ovat maksaneet tuloveroja yhteensä jo lähes 12 miljardia euroa.
Osuustoimintalehti on selvittänyt naisten osuutta osuuskuntien ja keskinäisten yhtiöiden hallinnossa ja johdossa jo kolme kertaa: vuosina 2019, 2024 ja 2026. Tuoreimmat luvut osoittavat positiivisen kehityksen jatkuneen isossa kuvassa. Erityisesti finanssialalla ollaan hyvässä vauhdissa, ja toimitusjohtajissa osuustoimintayritykset näyttävät olevan edellä pörssiyrityksiä.
Osuustoimintayritysten maksamat palautukset jäsenilleen eli omistajilleen ovat nousseet vuodesta 2021 lähtien joka vuosi, eikä 2025 ei ollut poikkeus. Palautusten yhteismäärä nousi jälleen kaikkien aikojen ennätykseen, jo lähes 1,33 miljardiin euroon. Osuuskuntien osuus palautuksista oli miljardin verran ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden jatkuvasti kasvava osuus yli 300 miljoonaa euroa.
Nuorten talous rakentuu verkostoissa. Some luo paineita, kaverit vaikuttavat valintoihin ja arjen kustannuksia jaetaan. Osuustoiminta tekee yhteisöllisyydestä voimavaran tuomalla kuluttamisen rinnalle omistajuuden ja mahdollisuuden vaikuttaa yhteisiin sääntöihin.
Globalisaation hallintaan tarvittavien instituutioiden riittämätön kehitys tunnistettiin jo 2010-luvun alussa, mutta sittemmin kehitys on ollut monelta osin ennakoituakin synkempää. Sääntöpohjaisen kansainvälisen kauppajärjestelmän romahduksen lisäksi myös sääntöpohjainen kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä on vakavassa kriisissä.
Ilmastokriisi ja luontokato pakottavat yritykset arvioimaan toimintansa vaikutuksia entistä perusteellisemmin. Osuuskunnat voivat periaatteidensa ansiosta olla kestävän muutoksen kärjessä, mutta todellinen vaikuttavuus ratkaistaan teoissa, ei organisaatiomuodossa.
Megatrendit haastavat yhteiskunnan rakenteet ja vaativat nopeaa uudistumiskykyä. Luonnon kantokyvyn äärirajoilla, tekoälyn ja väestömuutoksen keskellä osuustoiminta voi olla ratkaisumalli, jota kestävä tulevaisuus tarvitsee.
Osuustoimintatutkimuksen tiedeseura Kooperatiivi ry juhlisti 40-vuotista taivaltaan julkistamalla historiikin, joka kytkee tieteellisen tutkimuksen suomalaisen osuustoiminnan menestystarinaan. Seura syntyi 1980-luvulla todelliseen tarpeeseen, kun yritysmalli haki muotoaan muuttuvan markkinatalouden puristuksessa.
Suomen suurimmat osuustoimintayritykset loistavat maailman kärkijoukossa: S-ryhmä nousi ICA:n tuoreella TOP 300 -listalla sijalle 43, OP Pohjola 56 ja Ilmarinen 93, kun yhteensä yhdeksän suomalaista ylsi mukaan liikevaihdon perusteella.
Vuoden osuustoimintateko -kilpailu tarjoaa mahdollisuuden tuoda esiin osuustoiminnan vaikuttavuutta ja uusia ratkaisuja aikana, jolloin yhteisöllisyys ja vastuullinen yritystoiminta korostuvat entisestään.
Jäsenpohjaisten organisaatioiden luottamushenkilöiden ja johdon koulutus rakentuu jatkossa aiempaa selkeämmin opintopoluksi. PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja Pauli Keränen kertoo, miten uudistus vastaa muuttuneisiin tarpeisiin ja millaisia koulutuksia vuosi 2026 tuo tullessaan.
Maailman onnellisin kansa on myös osuustoiminnallisin. Onko kyseessä vain sattuma?
Uusi VETOKE-hanke pureutuu Suomen maaseudulla toimivien pienten vesihuoltolaitosten, kuten vesiosuuskuntien, haasteisiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa näiden laitosten kykyä tarjota turvallista ja häiriötöntä vesihuoltoa erityisesti kriisitilanteissa.
