Nuorten talous rakentuu verkostoissa. Some luo paineita, kaverit vaikuttavat valintoihin ja arjen kustannuksia jaetaan. Osuustoiminta tekee yhteisöllisyydestä voimavaran tuomalla kuluttamisen rinnalle omistajuuden ja mahdollisuuden vaikuttaa yhteisiin sääntöihin.
Yhteiskunta
Globalisaation hallintaan tarvittavien instituutioiden riittämätön kehitys tunnistettiin jo 2010-luvun alussa, mutta sittemmin kehitys on ollut monelta osin ennakoituakin synkempää. Sääntöpohjaisen kansainvälisen kauppajärjestelmän romahduksen lisäksi myös sääntöpohjainen kansainvälinen turvallisuusjärjestelmä on vakavassa kriisissä.
Ilmastokriisi ja luontokato pakottavat yritykset arvioimaan toimintansa vaikutuksia entistä perusteellisemmin. Osuuskunnat voivat periaatteidensa ansiosta olla kestävän muutoksen kärjessä, mutta todellinen vaikuttavuus ratkaistaan teoissa, ei organisaatiomuodossa.
Megatrendit haastavat yhteiskunnan rakenteet ja vaativat nopeaa uudistumiskykyä. Luonnon kantokyvyn äärirajoilla, tekoälyn ja väestömuutoksen keskellä osuustoiminta voi olla ratkaisumalli, jota kestävä tulevaisuus tarvitsee.
Osuustoimintatutkimuksen tiedeseura Kooperatiivi ry juhlisti 40-vuotista taivaltaan julkistamalla historiikin, joka kytkee tieteellisen tutkimuksen suomalaisen osuustoiminnan menestystarinaan. Seura syntyi 1980-luvulla todelliseen tarpeeseen, kun yritysmalli haki muotoaan muuttuvan markkinatalouden puristuksessa.
Suomen suurimmat osuustoimintayritykset loistavat maailman kärkijoukossa: S-ryhmä nousi ICA:n tuoreella TOP 300 -listalla sijalle 43, OP Pohjola 56 ja Ilmarinen 93, kun yhteensä yhdeksän suomalaista ylsi mukaan liikevaihdon perusteella.
Vuoden osuustoimintateko -kilpailu tarjoaa mahdollisuuden tuoda esiin osuustoiminnan vaikuttavuutta ja uusia ratkaisuja aikana, jolloin yhteisöllisyys ja vastuullinen yritystoiminta korostuvat entisestään.
Jäsenpohjaisten organisaatioiden luottamushenkilöiden ja johdon koulutus rakentuu jatkossa aiempaa selkeämmin opintopoluksi. PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja Pauli Keränen kertoo, miten uudistus vastaa muuttuneisiin tarpeisiin ja millaisia koulutuksia vuosi 2026 tuo tullessaan.
Maailman onnellisin kansa on myös osuustoiminnallisin. Onko kyseessä vain sattuma?
Uusi VETOKE-hanke pureutuu Suomen maaseudulla toimivien pienten vesihuoltolaitosten, kuten vesiosuuskuntien, haasteisiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa näiden laitosten kykyä tarjota turvallista ja häiriötöntä vesihuoltoa erityisesti kriisitilanteissa.
BLC-osuuskunnan ja Loihde Oyj:n välinen yrityskauppa luo vahvan kotimaisen toimijan turvallisuusalalle.
Finanssialan bonusten verotusta koskeva uusi laki astuu voimaan ensi vuoden alussa. Uuden lain myötä finanssialan asiakasbonukset tulkitaan veronalaiseksi pääomatuloksi, jos niitä käytetään muihin kuin palveluihin, joista niitä on kertynyt.
Anu Puusan ja Reijo Karhisen uusi kirja kannustaa osuuskuntia katsomaan peiliin, jotta osuustoiminnan idea kirkastuisi paremmin myös niille itselleen.
Osuustoiminnassa pitää nostaa painokkaammin esille omistajien rooli, vastuu ja velvollisuudet. Osuuskuntien tulee motivoida jäsenistöä laajempaan osallisuuteen ja osuuskunnan aktiiviseen kehittämiseen. Avaintekijä on osuuskuntaosaamisen lisääminen.
Osuuskuntamuotoinen kustantaminen on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi – ei vain taloudellisena rakenteena, vaan myös kulttuurisena ja yhteisöllisenä valintana.
Suomen ja Yhdysvaltain tekemä jättimäinen jäänmurtajasopimus tuo merkittäviä tilauksia suomalaisille telakoille. Osuuskunta Meriasennuksen toimitusjohtaja Ville Alasippola näkee sopimuksen avaavan uusia mahdollisuuksia myös heidän osuuskunnalleen.
Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo järjesti eduskunnassa osuustoimintapäivän, jossa tuotiin esiin YK:n osuustoimintavuotta ja osuuskuntien roolia Suomen taloudessa. Tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kansanedustajia ja virkamiehiä keskustelemaan kestävän kasvun ja yhteisöllisyyden edistämisestä.
Helsingissä järjestettiin 25.–26. syyskuuta 2025 Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon ja PI-johtamiskoulun ensimmäinen nuorille osuustoimintavaikuttajille suunnattu koulutus- ja verkostoitumistapahtuma.
Osuustoiminnallinen tulos poikkeaa osakeyhtiöiden logiikasta. Toisin kuin perinteiset yhtiöt, osuuskunnat ohjaavat tuloksensa jäsenhyötyihin, palveluiden kehittämiseen, hintojen vakaana pitämiseen sekä alueiden elinvoiman vahvistamiseen.
Vuonna 2024 osuustoimintayritykset tekivät noin 2,07 miljardin euron investoinnit, jotka painottuivat vahvasti teollisuuteen ja kauppaan.
Energiaosuuskunnat säätävät asentoaan pomppuisilla markkinoilla.
Vuosi sitten Nasdaq Helsingin kurssikehitys näytti Euroopan heikoimmalta ja sai suomalaiset eläkeyhtiötkin tähyämään enemmän ulkomaille. Nyt Helsinki pärjää jo pohjoismaisessa vertailussa, mutta polkee yhä paikallaan vaihdon määrällä tai arvolla mitattuna.
Vuodesta 2024 tuli sijoittamiseen erikoistuneille osuuskunnille vähintään tyydyttävä. Osuuskunta Tradeka, Arvo Sijoitusosuuskunta ja Osuuskunta KPY tekivät konserneina voittoa yhteensä noin 36 miljoonaa euroa. Tämä määrä suhteutettuna omiin pääomiin (yht. 816 milj.€) tuotti kuitenkin vain 4,41 prosentin oman pääoman tuoton.
Suomalaiset osuuskunnat pitävät talouttaan vakaalla pohjalla: vuoden 2024 liiketulokset, verot, palkat ja omistajapalautukset kasvoivat kiitettävästi, ja vahvat taseet tukevat kestävää toimintaa.
