Päivittäistavarakaupan myynnin määrä kasvoi viime vuonna 0,4 ja arvo 2,5 prosenttia. S-ryhmä kasvatti markkinaosuuttaan 0,2 prosenttiyksikköä 49 prosenttiin. K-ryhmän osuus pieneni saman verran 33,5 prosenttiin.
Viiden vuoden putki katkesi
Loppuvuodesta S-ryhmän myynnin kasvu jäi kuitenkin hieman hitaammaksi kuin K-ryhmällä. Niin jatkui tämän vuoden alkuneljänneksellä: S-ryhmän marketmyynti kasvoi vuodentakaisesta 3,3 ja Keskon 4,8 prosenttia. Tätä ei ole tapahtunut vuosiin. Viitenä vuotena peräkkäin S-ryhmän myynti on kasvanut K-ryhmää nopeammin. Kumpikin ylitti markkinan kasvuvauhdin.
Päivittäistavarakauppa on suurin markkina ja yhteinen toimiala isoille kauppaketjuille. Muuten kaupan jäteillä on eroja: S-ryhmällä on hotelleja, ravintoloita, liikennemyymälöitä ja pankki. K-ryhmällä autoja, rautaa ja talotekniikkaa.
Kilpailu kiristyy. Vereslihalle tuskin silti mennään. Moni pikkukauppa on tiukoilla, mutta kauppaketjujen tulokset kertovat, etteivät ne hevin tingi siivustaan. Keskon kevään katsaus ennustaa marketmyyntinsä liikevoittomarginaalin pysyvän tänäkin vuonna yli 6 prosentissa – Ruotsin suurimman päivittäistavarakauppaketju ICA:n ennuste on 3,3 prosenttia.
Kilpailijat sisuuntuivat
Osuustoiminnallinen S-ryhmä, pörssiyhtiöt Kesko ja Tokmanni sekä kansainvälisen jätin tytäryhtiö Lidl Suomi kilpailevat kaikki samasta suomalaisesta kuluttajasta. Nyt S-ryhmän markkinaosuuden kasvu on pysähtymässä tai ainakin hidastuu. Syy ei löydy omasta toiminnasta, vaan kilpailijoiden sisuuntumisesta. Sitä ehdittiin kyllä odotellakin. Omaa toimintaa kehitetään nyt kiivaasti kaikissa kaupparyhmissä.
K-ryhmä avaa uusia Citymarketteja ja kampanjoi myös hinnoilla. Lisäksi talouden piristyminen vähentää hintakilpailun merkitystä, ja se helpottaa K-ketjun asemaa.
Lidl katkaisi hienoisen luisunsa hintamainonnalla ja bonuksilla (markkinaosuus 2025 9,5 prosenttia). Tokmanni aloitti yhteistyön eurojätti Sparin kanssa, mutta se ei ole vielä näkynyt ruokakaupan jaossa (markkinaosuus 3,2 prosenttia).
S-ryhmän hintakilpailu vuonna 2014 alkoi nimenomaan Lidlin kasvun pysäyttämiseksi. S-ryhmän tv-mainonnassa Lidl – ei K-ryhmä – on ollut yhä pääkilpailija: S-ryhmä on “yhtä halpa kuin halvin” ja sillä on “suuret valikoimat, pienet hinnat”, englanniksi little prices.
Viron Prismat myydään
S-ryhmän veroton vähittäismyynti oli viime vuonna 14,5 miljardia. Kolme neljäsosaa siitä tuli ruuasta ja muusta päivittäistavarakaupasta. 228 miljoonaa (1,6 prosenttia) S-ryhmän myynnistä tuli Virosta.
Tämän vuoden keväällä keskusosuuskunta SOK sopi myyvänsä kaikki Viron 13 Prisma-myymäläänsä Coop Eestille. Kauppa toteutuu, kun kilpailuviranomainen hyväksyy sen. S-ryhmän kauppatoiminta Virossa kuitenkin jatkuu tavarantoimituksina Coopille, jolla on noin 300 myymälää.
SOK:n tiedotteessa pääjohtaja Hannu Krook sanoo Viron Prismojen tuloksen olleen kokonaisuutena plussalla. Kaupan osapuolet eivät kerro kauppahintaa.
Kasvua verkossa, hotelleissa ja ravintoloissa
S-ryhmän marketkauppa kasvoi viime vuonna ja tämän vuoden alussakin hieman markkinaa nopeammin. Nopeimmin sekä S- että K-ryhmässä kasvoivat verkkomyynti ja kotiinkuljetukset. Iso kehityskohde S-ryhmässä on digitalisaatio. Kotiinkuljetukset ovat toistaiseksi tappiollisia panostuksia tulevaisuuteen.
Toinen S-ryhmän kasvuala viime vuonna olivat hotellit ja ravintolat. Matkailussa länsi- ja aasialaisturisteista on saatu paikkausta itärajan sulkeutumiselle.
Ravintoloissa nopea ruokailu on suosiossa. Valkoliinaisissa pöydissä olisi sen sijaan tilaa, eikä kolmen ruokalajin ateriaa arvosteta entiseen malliin.
S-ryhmän liikennemyynti väheni hieman viime vuonna. Syy oli polttoaineiden halpeneminen, joka toisaalta lisäsi autoilua ja liikenneasemien palvelujen käyttöä. Paikkakuntakohtaisesti isoja asioita olivat useiden ABC-asemien sulkeminen kokonaan tai palveluiden karsiminen.
S-ryhmä investoi vuonna 2025 suunnilleen saman verran kuin kaksi vuotta aiemmin. 2024 investoinnit olivat selvästi ja poikkeuksellisesti suuremmat, osin S-pankin pääomituksen takia. Investoinnit näkyivät myös vastuullisuudessa, kun S-ryhmä kertoi saavuttaneensa oman toimintansa hiilinegatiivisuustavoitteen.
Ennätysbonukset – taas
Osuuskaupan asiakasomistajan tunnistaa vihreästä kortista, jolla ostoista kerätään bonuksia. Pankkikorttina sillä saa myös maksutapaetua, ja lisäksi muutama osuuskauppa maksaa yhä aitoa ylijäämän palautusta.
Viime vuonna S-ryhmä tilitti jäsenilleen bonuksia ennätykselliset 471 miljoonaa ja rahallisia etuja yhteensä 558 miljoonaa euroa, 3,8 prosenttia verottoman myynnin arvosta.
Bonusennätykset syntyvät, kun myynti kasvaa ja asiakkaat keskittävät ostojaan kivutakseen bonuksien korotusportaita. Taulukoihin ei ole vähään aikaan tehty muutoksia.
Osuuskauppoihin liittyi lähes 112 000 uutta jäsentä. Nettolisäys oli 59 000 ja jäsenmäärä nousi yli 2,7 miljoonaan. Osuuskaupan omistajana on nyt 87 prosenttia kotitalouksista.
S-ryhmän päivitetty strategia korostaa, että kasvava asiakasomistajahyöty vaatii jatkuvaa uudistumista. Pääjohtaja Krook puhuu kolmesta ärrästä: rima korkealle, rytmi nopeana ja ryhmän voimin.
Omistajuus ei saa jäädä bonuskertymäksi
S-ryhmälle markkinaosuuden kasvun hidastuminen olisi ennen kaikkea arvovaltakysymys. Ryhmä on päivittäistavarakaupan ylivoimainen ykkönen, talous kunnossa, investoinnit ja toiminnan kehittäminen jatkuvat ja S-kaupat ottavat yhä siivunsa markkinan kasvusta. Muut tulevat edelleen kaukaa perästä, mutta takamatka ei enää kasva entiseen tahtiin.
Kun kilpailu kiristyy, asiakasomistajuuden pitää näkyä muussakin kuin bonuskertymässä. Mittari ei ole vain se, kuinka suuri osa markkinasta S-ryhmällä on, vaan kuinka hyvin se pystyy tekemään omistajuudesta asiakkaalle muullakin tavalla merkityksellistä.
