Yhteiskunta

Innovaatioiden ja kasvun edellytykset koko valtakunnan tasolla, oman maakunnan kehitys, toimialan edistys sekä osuustoiminnan opetus ja tutkimus motivoivat osuustoimintayhteisöjä lahjoituksiin korkeakouluille. Osuustoiminta näyttäytyy sinivalkoisena ankkuriomistajuutena.

Vaeltelu yhdellä Berliinin suurimmista hautuumaista pisti miettimään Mikkelin Puhelinosuuskunnan (MPY) kohtaloa. Oli iso päätös myydä liiketoiminta, ja vielä isompi ratkaisu lopettaa 130-vuotias osuuskunta ja jakaa yli 70 miljoonan euron varat jäsenille. Montakohan osuuskuntaa meille enää jäisi, jos hallitustyössä yleisemminkin omaksuttaisiin mikkeliläisten itsekriittinen toimintatyyli?

Suomalaisen osuustoiminnan työllistäjärooli kertoo kahta tarinaa. Ensimmäinen on rakennemuutos: perinteisen teollisuuden työpaikat vähenevät ja palvelualan työpaikat lisääntyvät. Toinen on yhteiskunnallisen vastuun tarina: kun Suomen yleinen työllisyystilanne on heikentynyt, ovat monet osuustoimintayritykset pitäneet kiinni henkilöstöstään, kesätyöpaikoista ja panostaneet erityisryhmien työllistämiseen.

Osuustoimintayritysten investoinnit pysyivät vuonna 2025 lähes edellisvuoden tasolla, noin 1,9 miljardissa eurossa. Summa on kuitenkin merkityksellinen kansantaloudellisesti: se vastaa noin viittä prosenttia koko Suomen yrityssektorin vuoden 2024 investoinneista. Osuustoimintayritykset ovatkin kotimaista ankkuriomistajuutta, joiden investoinnit kohdistuvat usein suoraan suomalaisiin palveluihin, tuotantoon ja infrastruktuuriin.

Osuuskunnilla ja keskinäisillä vakuutusyhtiöillä on Suomessa yhteensä noin 7,8 miljoonaa omistajuutta. Omistajat voivat vaikuttaa osuuskuntien päätöksentekoon joko suoraan osuuskuntakokouksessa tai välillisesti edustajiston kautta.

Suomalaiset osuuskunnat voivat olla ylpeitä viime vuoden saavutuksistaan. Tulosta tuli niin jäsenille kuin yhteiskunnalle. Monelle suurelle osuuskunnalle on silti kovin vaikeaa kertoa, mitä osuuskuntana toimiminen aidosti tarkoittaa ja mikä siinä on erityistä.

Kehityskuva suomalaisessa osuustoiminnassa on selkeä. Osuustoimintaa tehdään harvemmissa, mutta suuremmissa yksiköissä. Vuonna 2024 toimipaikkojen määrä väheni, mutta henkilöstömäärä ja palkkasumma kasvoivat.

Suomalaisten keskinäisten vakuutusyhtiöiden demokraattinen hallintomalli eroaa muista osuustoiminnallisista yrityksistä. Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston tyypillisesti suoraan, ilman varsinaisia vaaleja. Parhaassa tapauksessa näin voidaan muodostaa alueellista elinvoimaa kasvattava foorumi.

Vuosikirjan analyytikot arvioivat osuustoimintayritysten toimialojen markkinanäkymien jatkavan samanlaisina kuin vuosi sitten. Edelleen puolipilvistä – tosin ehkä enemmän puoliaurinkoista – kaikilla muilla paitsi finanssialalla. Vain metsäteollisuuden näkymät ovat synkistyneet.