Suomen suhteellisesti osuustoiminnallisin maakunta on Etelä-Savo ja absoluuttisesti suurin Uusimaa

Kehityskuva suomalaisessa osuustoiminnassa on selkeä. Osuustoimintaa tehdään harvemmissa, mutta suuremmissa yksiköissä. Vuonna 2024 toimipaikkojen määrä väheni, mutta henkilöstömäärä ja palkkasumma kasvoivat.

Teksti ja graafit: Pasi Saarnivaara
Jaa artikkeli

Osuustoimintalehti analysoi Tilastokeskuksen Alueelliseen yritystoimintatilaston, joka perustuu vuoden 2024 lukuihin. Tilastoon laskettiin mukaan finanssialalla toimivien osuustoiminnallisten yritysten luvut, sillä ne eivät sisälly Tilastokeskuksen tilastoon.

Etelä-Savo Suomen osuustoiminnallisin maakunta

Maakunnittain henkilöstölukuja tarkasteltaessa Etelä-Savo nousee Suomen osuustoiminnallisimmaksi maakunnaksi sekä suhteellisessa henkilöstömäärässä että palkkasummassa. Osuustoimintayrityksissä tehtiin Etelä-Savon alueella 2 161 henkilötyövuotta. Se on 8,4 prosenttia koko maakunnan työllisyydestä. Osuustoiminnallisten yritysten 104 miljoonan euron palkat vastaavat 9,4 prosenttia Etelä-Savon koko palkkasummasta.

Lähellä kärkeä oli myös Etelä-Karjala 7,3 prosentin osuudella henkilöstöstä ja 8,2 prosentin osuudella maakunnan palkkasummasta. Kanta-Hämeestä tuli tällä tarkastelulla Suomen kolmanneksi osuustoiminnallisin maakunta ja jäi vain niukasti Etelä-Karjalan taakse.

Uusimaa omassa sarjassaan

Jos tarkastellaan osuustoiminnan laajuutta absoluuttisesti euroilla ja henkilöstömäärillä, painii Uusimaa omassa sarjassaan. Uusimaa hallitsee kaikkia mittareita: osuuskuntien 16,6 miljardin euron liikevaihto on lähes 46 prosenttia koko maan osuuskuntien liikevaihdosta, ja maakunnassa työskentelee reilu kolmannes yritysmuodon koko henkilöstöstä.

Uusimaa oli myös suurin kasvaja euroissa (+489 milj. €), henkilöstössä (+1 474) ja palkkasummassa (+166 milj. €) – vaikka samalla sieltä katosi eniten toimipaikkoja, peräti 41.

Uudenmaan vahvuudet selittyvät pitkälti sillä, että monella osuustoimintayrityksellä on pääkonttori pääkaupunkiseudulla. Osuustoiminta ei suhteutettuna alueen muuhun liiketoimintaan ole kuitenkaan yhtä vahvaa kuin suurimmassa osassa maata. Uusimaa sijoittuukim vasta sijalle 13.

Kakkossijaa pitää Pirkanmaa, joka on toiseksi suurin liikevaihdossa (2,17 mrd. €), henkilöstössä (7 147) ja palkkasummassa (368 milj. €). Keski-Suomi kiilaa kolmanneksi liikevaihdossa (2,15 mrd. €), ja Pohjois-Pohjanmaa on kolmossijalla toimipaikoissa ja henkilöstössä.

Mainos

Lappi vuoden positiivinen yllättäjä

Suhteellisesti kovimman kasvun teki Lappi, jonka osuuskuntien liikevaihto vuonna 2024 nousi 190,5 miljoonalla eurolla eli lähes 19 prosentilla. Muita liikevaihtoaan kasvattaneita maakuntia olivat muun muassa Pohjois-Savo (+59 milj. €) ja Pohjanmaa (+46 milj. €).

Toisessa päässä notkahdus oli tuntuva. Keski-Suomen osuuskuntien liikevaihto supistui 148 miljoonalla ja Etelä-Karjalan 136 miljoonalla eurolla. Etelä-Karjalassa pudotus oli suhteellisesti maan suurin, yli 11 prosenttia. Satakunnan vuosi oli maakunnista synkin: liikevaihdon (-94 milj. €) lisäksi laskivat myös toimipaikat (-14), henkilöstö (-180) ja palkkasumma (-7,8 milj. €).

Liikevaihdon lasku ei kaikkialla tarkoittanut kuitenkaan työpaikkojen katoa. Esimerkiksi Keski-Suomen henkilöstö kasvoi 288:lla ja palkkasumma 15 miljoonalla eurolla liikevaihdon supistumisesta huolimatta. Pohjois-Savossa kävi päinvastoin – liikevaihto nousi, mutta henkilöstö väheni 243:lla, mikä oli maan suurin pudotus.

Toimipaikkakato koskee lähes koko maata

Toimipaikkojen määrä väheni 16 maakunnassa. Kasvuun ylsivät vain Pohjois-Karjala (+3) ja Kymenlaakso (+2). Lisäksi Ahvenanmaa piti tasonsa ennallaan. Suhteellisesti eniten toimipaikkoja katosi Etelä-Savosta ja Satakunnasta, kun molemmista lähti 14 toimipaikkaa, mikä on noin 6 prosenttia alueiden kaikista osuustoimintayritysten toimipaikoista. Toimipaikkojen määrä väheni noin 140 kappaleella, eli noin kahdella prosentilla.

Palkkasummat paisuivat 224 miljoonalla eurolla, yltäen lähes 3,9 miljardiin euroon. Palkan kasvu ei vuonna 2024 johtunut vain kasvaneesta työntekijämäärästä, vaan keskimäärin osuustoimintayritysten työntekijät saivat 3,3 prosenttia enemmän palkkaa kuin vuotta aiemmin.

Kokonaisuutena vuosi 2024 kertoo osuustoiminnan rakennemuutoksesta: verkosto tiivistyy, mutta liiketoiminta, työllisyys ja palkat kasvavat – tosin kasvu keskittyy yhä vahvemmin Uudellemaalle ja muutamaan suureen maakuntaan, kun taas useampi keskikokoinen maakunta kamppailee samanaikaisesti liikevaihdon ja toimipaikkojen laskun kanssa.

Mainos
Left Menu Icon
Right Menu Icon