Vuosi 2025 oli toimialalle vahva: kolmen suurimman lihatalon tuloskunto vahvistui alavireisessä suhdanteessa parin vuoden takaiseen verrattuna. Atria teki historiansa parhaan tuloksen, HKFoods jatkoi kannattavuutensa vahvistamista, ja myös Snellman paransi tulostaan selvästi. Yhteinen nimittäjä on selvä: kasvua haetaan yhä enemmän valmisruoista, myynnin kasvattamisesta ammattikeittiöihin, viennistä ja brändeistä. Samalla siipikarja on noussut toimialan tärkeimmäksi kasvualueeksi.
Toimintaympäristö ei silti ole riskitön. Geopoliittiset jännitteet, energiamarkkinoiden epävarmuus ja kansainvälisen kaupan häiriöt heijastuvat nopeasti rehujen, lannoitteiden, energian ja logistiikan kustannuksiin. Lähi-idän pitkittynyt epävakaa tilanne on jo lisännyt kustannuspaineita niin alkutuotannossa, teurastuksessa kuin jalostuksessa. Toimintaympäristön epävarmuuden rinnalla naudanlihamarkkinan pitkän aikavälin haaste on kotimaisen tuotannon rakenteellinen supistuminen.
Tuottajat omistavat teollisuuden
Atrian ja HKFoodsin vahvistunut tuloskunto näkyi myös niiden taustalla olevissa tuottajaosuuskunnissa. Atrian ennätystulos mahdollisti yhtiön historian korkeimman, 0,75 euron osakekohtaisen osingon, mikä vahvisti Itikan, Lihakunnan ja Pohjanmaan Lihan mahdollisuuksia maksaa jäsenilleen osuuspääoman korkoa ja ylijäämän palautuksia. HKFoods maksoi osinkoa 0,08 euroa osakkeelta. LSO Osuuskunnan jäsenhyöty perustui edelleen ennen kaikkea osuuspääoman korkoon sekä HKFoods-omistuksen arvon vahvistumiseen.
Tuottajaomisteinen rakenne tekee näkyväksi koko lihaketjun keskinäisriippuvuuden; teollisuuden menestys vahvistaa alkutuotantoa ja tuottajaomistus sitoo teollisuutta pitkäjänteisesti kotimaiseen alkutuotantoon. Mutta jännite teollisuuden kannattavuuden, tuottajahinnan ja investointikyvyn välillä on selvä.
Omavaraisuus koetuksella naudanlihamarkkinassa
Suomalaisen lihamarkkinan merkittävin muutos on kotimaisen naudanlihan tarjonnan rakenteellinen niukkuus. Kysyntä on säilynyt tarjontaan nähden vahvana, mikä on nostanut sekä tuottaja- että kuluttajahintoja. Taustalla vaikuttaa maitotilojen ja lehmien määrän väheneminen, joka kaventaa myös naudanlihantuotannon perustaa.
Naudanlihamarkkina hakee uutta tasapainoa, mutta tarjontaa ei voida lisätä nopeasti, sillä tuotantopäätökset, eläinaines ja investoinnit vaikuttavat pitkällä viiveellä. Siksi niukkuudesta voi tulla uusi normaali. Omavaraisuusasteen heikkeneminen lisää samalla tuonnin merkitystä ja hintavaihtelun riskiä.
Siipikarjanlihan kysynnän kasvu jatkuu
Siipikarjanlihan kysyntä jatkaa kasvuaan, ja vahvistunut tuotantokapasiteetti mahdollistaa siihen vastaamisen. Tuotannon ennakoidaan ohittavan sianlihantuotannon lähivuosina. Viennin merkitys on vielä pieni, mutta kasvusuuntainen. Atria ja HKFoods ovat avanneet uusia vientikanavia erityisesti Aasiaan.
Tuontituotteet haastavat kotimaista siipikarjanlihan tuotantoa erityisesti hinnalla. Siksi tuotannon kasvu edellyttää myös kustannuskilpailukykyä, jäljitettävyyttä ja korkeaa bioturvallisuuden tasoa.
Sianlihamarkkina säilyy naudanlihamarkkinaa vakaampana, mutta näkymät ovat haastavat. Naudanlihan kuluttajahintojen nousu tukee osaltaan sianlihan kysyntää, vaikka pitkän aikavälin kulutustrendi on laskeva. Epävarmuutta lisää myös Suomessa luonnonvaraisissa villisioissa heinäkuun lopulla todettu afrikkalainen sikarutto (ASF), joka heikentää vientimahdollisuuksia etenkin Aasiaan ja kasvattaa tautitorjunnan kustannuksia.
Kasvua korkeamman jalostusarvon tuotteista
Lihatalot ovat jatkaneet tuotannon modernisointia ja korkeamman jalostusarvon liiketoimintojen kehittämistä. Investointien merkitys korostuu, sillä kasvu perustuu yhä enemmän jalostusarvoon kuin tuotantomääriin.
Atrian viime vuoden tulosparannus kertoo aiempien investointien tuottavuusvaikutuksista. Nurmon tehtaan investoinnit, tuotannon tehostuminen, Ruotsin liiketoiminnan kasvu ja valmisruokien kysyntä tukivat kannattavuutta. Myös vuoden 2026 ensimmäinen neljännes osoitti kehityksen jatkuvan, kun konsernin liikevaihto ja -tulos kasvoivat vertailukaudesta.
HKFoodsin rakennemuutos on pitkälti saatu päätökseen. Baltian, Ruotsin ja Tanskan liiketoimintojen myynnit ovat selkeyttäneet rakennetta, vahvistaneet tasetta ja parantaneet kannattavuutta, kun liiketoiminta on aiempaa fokusoidumpaa. Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes vahvisti myönteisen kehityksen jatkuneen.
Snellman on jatkanut kasvuaan erityisesti valmisruoka- ja lemmikkieläinruokamarkkinoilla. Koko toimialalla näkyy kehitys, jossa kasvua ja tulosta rakennetaan korkeamman jalostusarvon tuotteista ei lihamäärien kasvattamisesta.
Vastuullisuus on kilpailukykytekijä
Vastuullisuus on muuttunut liha-alalla raportointivelvoitteesta kilpailukykytekijäksi. Tiukentuneet kestävyysvaatimukset lisäävät arvoketjun läpinäkyvyyttä ja vaikuttavat yhä enemmän rahoitukseen, asiakassuhteisiin ja markkinoille pääsyyn. Vastuullisuus ohjaa yhä selvemmin investointeja uusiutuvaan energiaan, resurssitehokkuuteen, eläinten hyvinvointiin sekä tuotantoketjun jäljitettävyyteen. Seuraava kehitysvaihe liittyy siihen, miten vastuullisuudesta syntyy taloudellista lisäarvoa koko arvoketjuun.
Lähivuosien näkymä kaksijakoinen
Lihatalojen kannattavuus on vakaammalla pohjalla kuin vielä muutama vuosi sitten. Naudanlihan niukka tarjonta tukee hintatasoa, siipikarjanlihan kysyntä kasvaa, ja valmisruoka- sekä food service -kanava tarjoavat kasvumahdollisuuksia. Samalla kilpailu erityisesti valmisruokamarkkinoilla kiristyy, sillä samoja kasvusegmenttejä tavoittelevat myös muut elintarvikealan yritykset.
Suomalaisen lihasektorin tulevaisuus ratkaistaan siinä, kuinka hyvin ala pystyy yhdistämään kotimaisen raaka-ainepohjan, kansainvälisen kilpailukyvyn ja korkeamman jalostusarvon tuotteet kannattavaksi kasvuksi sekä hallitsemaan toimintaympäristön kasvavia kustannus-, markkina- ja eläintautiriskejä. Tuottajaomisteisissa yrityksissä tämä ei ole vain teollisuuden strateginen kysymys vaan koko ketjun yhteinen kohtalonkysymys: pystytäänkö arvoa tuottamaan ja jakamaan niin, että myös tuotannon perusta säilyy?
