Pankit takoivat historiansa parhaita tuloksia vuosina 2023 ja 2024. Vuosi 2025 ei tuonut aivan yhtä paljon hunajaa, mutta tulokset olivat edelleen erinomaisia. Monilla muilla toimialoilla kadehditaan pankkien tunnuslukuja.
Kaikkien pankkien yhteenlaskettu liikevoitto pieneni 6,6 prosentilla vuodesta 2024 vuoteen 2025. Oman pääoman (ROE) tuotto säilyi silti 12,2 prosentissa. ROE laski edellisestä vuodesta 1,7 prosenttiyksikköä.
Pankkien liiketoiminnalle tuotti hankaluuksia säästämisen lisääntyminen ja velanoton vähentyminen. Kotitaloudet eivät uskalla edelleenkään sijoittaa rahaa uuteen asuntoon tai muihin lainaa vaativiin kohteisiin. Yritykset ovat heränneet pienen suvantovaiheen jälkeen investoimaan uudelleen. Vanhat lainat tuottavat pankeille korkojen noustua niin hyvin, että ilman lainakannan kasvuakin tulosta on helppo tehdä.
Pankinjohtajien toiveuni kansalaisten ryntäämisestä lainatiskeille ei näytä toteutuvan tänäkään vuonna.
Syynä on ennen kaikkea korkotaso: Yhdysvaltain ja Iranin välinen sota on kiihdyttänyt inflaatiota hidastamalla tavaravirtoja ja nostamalla fossiilisten polttoaineiden hintoja, minkä seurauksena Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä kesäkuun puolivälissä – vastoin aiempia odotuksia. Useimmat analyytikot odottavat vielä toista, kenties kolmattakin koronnostoa loppuvuonna.
Pankkien pitäisi saada nykyoloissakin aikaan kasvua. Sitä syntyy luotonantoa helpottamalla. Suomen suurimman osuuspankin, OP Uusimaan toimitusjohtaja Olli Lehtilä lupasikin Kauppalehden haastattelussa toukokuussa, että pankki keventää luottopolitiikkaansa ja vähän epävarmemmatkin yrityshankkeet saavat jatkossa rahoitusta. Tämä on oikeaa yhteiskuntavastuuta talouskasvun edistämiseksi.
Rakennekehitys etenee eri tahtiin
OP Pohjola -ryhmän osuuspankkien ja POP-paikallisosuuspankkien liiketoiminta luistaa. Tulosta tulee ja sitä jaetaan jossain määrin omistajillekin. Asiakkaiden omistamista pankeista ainoastaan S-Pankilla oli viime vuonna liiketoiminnan kanssa vakavaa pohdittavaa. Iso fuusio Handelsbankenin kanssa vei paljon henkilöresursseja ja rahaa. S-Pankin tulos putosikin edellisestä vuodesta 35 prosenttia.
OP Pohjola -ryhmän osuuspankeissa fuusiot sen sijaan sujuvat. Harva uskoi vielä kolme vuotta sitten pääjohtaja Timo Ritakallion ennustuksiin osuuspankkien lukumäärästä. Hyvin ne ovat kuitenkin pitäneet paikkansa. Viime vuoden alussa ryhmässä oli 93 osuuspankkia, vuoden lopussa enää 54. Paikallispankkien luottamushallinto on ymmärtänyt, että tehokkuuden paranemisesta hyötyy lopulta omistaja-asiakaskin.
POP-paikallisosuuspankit ja säästöpankit ovat olleet huomattavasti hitaampia rakennekehityksessä. Fuusiotarpeita sielläkin olisi, mutta hallinto on niille huomattavasti jähmeämpi. Pienemmissäkin pankeissa tiedetään, että ensi vuoden alusta alkaen kaikkien Euroopan unionin vaatimien valvonta- ja raportointitoimintojen pitää olla pankkikohtaisia. Pientenkin pankkien on siten palkattava uusia toimihenkilöitä hoitamaan viranomaisraportointia.
Vuosi 2026 alkoi kaikilla pankeilla suunnilleen edellisen vuoden tulosluvuissa. OP Pohjola -ryhmä, POP-pankkiryhmä ja S-Pankki ennakoivat kuluvan vuoden tulosten jäävän hitusen vuoden 2025 tuloksesta. Eniten kokonaistulosta on alkuvuonna laskenut sijoitusten huono tuotto edelliseen vuoteen verrattuna.
YT-neuvotteluja luvassa
Pankkien yhdistymisten tarkoituksena on tuoda tehokkuutta sisäisiin prosesseihin. Samoja asioita ei tehdä monessa eri paikassa ja toimihenkilöt voivat keskittyä erityisosaamisalueisiinsa. Tämän hyödyn ulosmittaaminen on jäänyt osalla osuuspankeissa puolitiehen. Palkkaväkeä on liikaa.
Fuusiopäätöksissä korostetaan usein sitä, että fuusiolla ei ole vaikutusta toimipisteisiin eikä toimihenkilömääriin. Tämä on vääränlaista viestintää, sillä yhdistymisillä omistajan näkökulmasta tavoiteltavat tehokkuushyödyt syntyvät nimenomaan siitä, että samaa työtä tekee jatkossa pienempi joukko ammattitaitoisempia ihmisiä.
Toiminnan tehostamisen tarpeeseen viittaa pankkien tehokkuutta mittaava kulu-tuottosuhde. Se heikentyi kaikissa pankeissa viime vuonna 8–15 prosenttiyksikköä. Huonoin kulu-tuottosuhde oli S-Pankissa, 68 prosenttia. Liikepankit ovat yleensä osuuskuntamuotoisia pankkeja tehokkaampia. Viime vuonna Nordean ja Danske Bankin kulu-tuottosuhteet olivat 46 ja Oma Säästöpankin 56 prosenttia.
Todellisuus on nyt monessa osuuspankissa edessä ja uskon, että syksyllä käynnistynevätkin henkilöstön vähennyksiin tähtäävät muutosneuvottelut monessa pankissa. OP Uusimaa kävi muutosneuvottelut jo viime syksynä ja vähensi noin viisi prosenttia henkilöstömäärästä.
Pankkien kannattaisi tulevissa fuusioissaan välttää keskikokoisen organisaation ansa. 30–80 toimihenkilön organisaatiot on todettu tehokkuuden kannalta kehnoimmiksi, sillä tässä kokoluokassa ei ole mahdollisuutta palkata väliportaan päällikkötasoa, joka kuitenkin tarvittaisiin johtamaan tehokasta toimintaa ja henkilöstöhallintoa. Tulevien aluepankkien pitäisi olla heti alusta alkaen vähintään sadan henkilön organisaatioita.
Omistajalle 0,28 prosenttia
Osuuspankkien omistaja-asiakkaiden on ollut viime vuosina vaikea pysyä kärryillä siitä, millä tavalla heitä palkitaan omistajuudesta ja aktiivisesta asioinnista vai palkitaanko ollenkaan. Välillä bonuskertymää on alennettu, välillä nostettu. Kaikkina vuosina osuuspankit ovat kuitenkin tehneet hyvää tulosta ja maksaneet voitoistaan suuret yhteisöverot.
Bonuksia olisi ollut varaa maksaa selvästi enemmän kuin vuosina 2023–2025 on maksettu. OP Pohjola -ryhmä saakin syyttää omistajien epäluulosta bonuksia kohtaan enemmän itseään kuin vakuutusyhtiö Ifin aloittamaa prosessia bonusalennusten kieltämiseksi.
Tänä vuonna OP Pohjola kertoo selkeästi, että omistaja-asiakkaan bonushyöty on 0,4 prosenttia asioinnin määrästä, kun se vuonna 2022 oli 0,25 prosenttia. Kun nykyisestä bonuskertymästä vähennetään pääomavero, jää omistajalle puhtaaksi bonuseduksi 0,28 prosenttia asiointimaksujen määrästä.
