Vakituiset palkkatyösuhteet ovat hallinneet suomalaista työelämää, mutta eivät hallitse enää pitkään. Tilalle tulevat osa-aikatyö ja yrittäjyys.
Yhteiskunta
Yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen Helsingin yliopistosta havainnollisti Pellervon Päivän esityksessään osuustoiminnan roolia suomalaisen yhteiskunnan kehittäjänä sen alkuvaiheista nykypäivään. Tarinaa kuljettivat eteenpäin kansanliikkeen voimahahmot, jotka olivat ennakkoluulottomia ja usein värikkäitäkin persoonia.
Vakaa ja turvallinen yhteiskunta tarjoaa ruokaketjun toimijoille hyvät mahdollisuudet menestyä. Kuluttajien ostovoiman kehitys kuitenkin huolestutti Pellervon Päivässä keskustelleita SOK:n pääjohtajaa Hannu Krookia ja HKScanin toimitusjohtajaa Juha Ruoholaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Mika Nykänen toi työministeri Arto Satosen tervehdyksen Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon vuosikokoukseen 11.4.2024. Ministerin keskeisin sanoma oli, että Suomella ei ole nykyisillä rakenteilla varaa pitää yllä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Osuustoimintayritysten kasvu on ollut voimakasta viimeisen vuosikymmenen ajan. Jäsenmäärän kasvu on lisännyt liikevaihtoa, mutta tuloksenteko on vaatinut henkilöstön ja yritysmäärän karsimista.
Osuustoiminnan periaatteisiin kuuluvat koulutus ja oppiminen, juhlavammin ilmaistuna edellä käyvä oppiminen ja sivistys.
Osuustoiminta on menestyksestään huolimatta vieläkin yliopistojen ja korkeakoulujen opetuksessa näkymätön talouden jättiläinen.
Yritysten kasvu edellyttää yleensä uudistumista, joskus tosin pakon edessä.
Osuustoimintayritykset ovat merkittäviä tekijöitä elintarvikealan tulevaisuudelle. Niissä synnytetään uudet innovaatiot paitsi ravitsemuksen ja hyvinvoinnin, myös teknologioiden, kestävyyden ja kansainvälistymismahdollisuuksien näkökulmasta.
Yritysten vuosi- ja vastuullisuusraportteja on välillä turhauttava lukea. Niihin on kyllä kattavasti koottu tärkeää dataa yritysten kestävyydestä. Kun lukee vain yhden raportin itsenään, saa yleensä hyvän käsityksen yrityksen toiminnasta. Haaste tulee heti kun yrityksiä – nimenomaan kestävyystietoja - yrittää verrata toisiinsa.
Ruokatalot suoriutuvat kohtuullisesti viime vuodesta, joka toi ennätyksellisisiä hintamuutoksia koko liha-alan arvoketjuun ja ruokasektorille. Kustannusten nousun siirtäminen kuluttajahintoihin oli ratkaisevaa yritysten tuloksenteolle. Elintarvikkeiden nopea hintojen nousu näkyy muutoksina lihan kulutuksessa.
Toimintaympäristön muuttuessa asiakaslähtöisten palvelumallien merkitys korostuu samalla kun rakennemuutos ja kysynnän laskut haastavat volyymin säilyttämistä
Pohjanmaan Arvo Sijoitusosuuskunta on ensimmäinen osuuskunta, joka on listautunut Helsingin pörssiin. Ylivieskalainen Arvo tekee sijoituksia sekä paikallisiin että valtakunnallisiin kohteisiin, ja tuotto maksetaan jäsenille osuuskorkona.
Tulevaisuuden menestykseen tähtäävän metsäteollisuuskonsernin on panostettava päästöjen vähentämiseen, biodiversiteetin turvaamiseen ja tuotevalikoiman laajentamiseen. Samanaikaisesti toiminta on pidettävä kannattavana, sillä edellä luetellut tavoitteet edellyttävät investointeja.
Maidon tuottajahintojen nousu oli ennätyksellistä, kun kohonneita tuotantokustannuksia onnistuttiin siirtämään myyntihintoihin. Vastuullisuusohjelmat rakentavat tulevaisuuden kilpailukykyä maidontuotannon arvoketjussa.
S-ryhmän liikevaihto kasvoi vuonna 2022 inflaatiota nopeammin, joten ryhmän kasvu on ollut aitoa. Myös päivittäistavarakaupan markkinaosuus kasvoi, kun taas investointien osalta vedettiin henkeä (-29 %). Siitä huolimatta asiakasomistajien määrä kasvoi ryhmätasolla 1,6 prosenttia.
Korkojen nousu kattoi pöydän pankkien hyville tuloksille. Samalla luottotappioiden riski kasvoi ja lainojen myynti hidastui.
Energiamarkkinat kuohuivat vuonna 2022, kun kaasun ja muun energian tuonti Venäjältä päättyi sotatoimien seurauksena.
Poikkeuksellinen taloustilanne helposti johtaa siihen, että vastuunkannosta lipsutaan. Vuosi 2022 kuitenkin osoitti, että osuustoimintayritykset kantavat taloudellista vastuuta kiitettävästi haasteellisista ajoista huolimatta.
Kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen yhteenlaskettu liikevaihto nousi vuonna 2022 jo 28,6 miljardiin euroon.
Osuustoimintayritykset ovat maksaneet tuloveroa 2000-luvulla jo 9,5 miljardia euroa. Vuodelta 2022 tuloverot nousivat jälleen uusiin ennätyslukemiin, yhteensä lähes 700 miljoonaa euroa.
Osuuskuntien maksamat palautukset kääntyivät vuoden 2021 laskusuhdanteesta jälleen nousuun. Osuustoimintayritysten kaikki yhteenlasketut palautukset omistajilleen kasvoivat 106 miljoonalla kaikkien aikojen ennätykseen, 954 miljoonaan euroon.
Muutamaa poikkeusvuotta lukuun ottamatta parhaiden osuuskauppojen kärjessä ovat pyörineet PKO Pohjois-Karjalasta ja KPO Pohjanmaalta. Tällä kertaa kärkeen kiilasi jälleen PKO jättäen eteläisemmän Karjalan Eekoon kakkoseksi. Myös viimevuoden ykkönen KPO selvisi tälläkin kertaa viiden parhaan joukkoon.
Oman kokoluokkansa parhaimmiksi liiketoiminnan kasvattajiksi vuoden 2022 tuloksilla nousivat Ylä-Uudenmaan OP, Sydänmaan OP, Vehmersalmen OP ja Kuortaneen OP.
