Osuuskunnat osoittivat jälleen kriisinkestävyytensä. Lähes kaikilla osuuskunnilla viime vuoden tulos oli hyvä, useimmilla erinomainen. Vakavaraisuus on selvästi viisautta.
Yhteiskunta
On tärkeä osata aina ottaa ihmisiin liittyvät asiat mukaan, kun puhutaan liiketoiminnan kehittämisestä.
Osuustoiminnan kantavia arvoja ja toimintaperiaatteita ovat yhdessä tekeminen, avoimuus ja muista välittäminen. Tästä voisi päätellä, että suomalaiset osuuskunnat ovat verkottujina edellä muita yrityksiä. Väärin päätelty. Käytännössä monia osuuskuntia vaivaa sisäänlämpiävyys, varovaisuus ja vetovoiman puute, jotka yhdessä vievät terän tehokkaalta verkostoitumiselta.
Ruokaviraston hyväksymä tuottajaorganisaatio on oiva työkalu esimerkiksi elintarvikkeiden vientiponnisteluihin.
Työmarkkinoilla kilpailu osaajista käy kuumana. Rekrytointitilanteissa esimerkiksi pk-yritysten täytyy keskittyä yhä enemmän juuri oikeanlaisten osaajien houkuttelemiseen. Siksi työpaikkailmoitusta laadittaessa on tärkeää:
S-ryhmä valtasi markkinaosuuksia 2022 ja suunta jatkui alkuvuonna 2023. Vuosiraportti korostaa osuuskaupan perustehtävää – joka ei ole voiton maksimointi.
Markkinakorkojen nopea nousu paransi pankkien kannattavuutta. Samaan aikaan luottojen kysyntä romahti. Kuluva vuosi näyttää pankkien kannalta kohtuullisen valoisalta.
Mennyt vuosi painuu metsäteollisuuden aikakirjoihin erinomaisena tulosvuotena ja vuotena, jolloin puun tuonti Venäjältä päättyi. Kiivaan kysynnän ansiosta metsäteollisuustuotteiden hinnat nousivat erittäin voimakkaasti. Etunenässä paperin, sellun ja vanerin hinnat.
Vuosi 2022 oli maidontuotannon arvoketjussa vaikea. Tuotantokustannukset nousivat merkittävästi jo koronapandemian myötä kohonneesta tasosta, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.
Viime vuosi toi ennätyksellisisiä hintamuutoksia liha-alan arvoketjuun. Lihan tuottajahinnat, teollisuuden myyntihinnat ja lihatuotteiden kuluttajahinnat nousivat ennätystahtia. Myyntihintojen korotukset siivittivät lihatalojen liikevaihdon kasvuun.
Vakuutusyhtiöiden onnelliset koronavuodet ovat ohi. Korvaussummat kasvoivat huomattavasti viime vuonna.
Monialaosuuskunta Tradekan vuosi 2023 on sijoitustuottojen ansiosta alkanut paremmin kuin mollivoittoinen viime vuosi. Ongelmia, riskejä ja haasteita riittää jatkossakin: konsernin liiketoiminnat ovat olleet viimeksi voitolla 2019 ja kiinteistösijoitusten arvoissa lienee laskupaineita.
Pientenkin yritysten kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin on nyt hyvin rahaa tarjolla, kun uusi ohjelmakausi käynnistyy. Osuuskuntien kannattaa hyödyntää tätä mahdollisuutta, jos tavoitteena on kasvu ja kehittäminen. Yrityksen kehittämisrahoituksen hakemiseen valmistautuminen etenee näin:
Osuuskuntia on erilaisia. Kaikilla ei ole halua eikä edes tarvetta kasvaa. Mutta jos ei kasva, niin on vaikea pysyä paikallaankaan. Maakunnallisen ja myös valtakunnallisen elinvoiman näkökulmasta on hyvä, kun entistä useammat osuustoimintayritykset hakevat aktiivisesti kasvumahdollisuuksia. Niin kuin Metsä Group, BLC-osuuskunta tai Laitilan Puhelin Osk, joka varmaan yllätti jäsenensäkin.
Osuustoiminnalliset arvot ovat nyt muotia. Puheissa. Pandemian, sodan ja ympäristöahdistuksen koettelemina ymmärrämme paremmin yhdessä tekemisen ja toisten tukemisen arvon. Mutta kansantalouden tai yritystalouden tasolla osuuskunnilta puuttuu vetovoimaa. Tässä startupien, slushien ja sisupussien maassa pitää muuttaa jotain muutakin kuin asennetta, jos halutaan hyödyntää osuustoiminnan kaikki potentiaali.
Oman kokoluokkansa parhaimmiksi liiketoiminnan kasvattajiksi nousivat tällä kertaa Suomenselän OP, Järvi-Suomen Osuuspankki (POP), Maaningan OP ja Honkajoen Osuuspankki (POP).
Lähes poikkeuksetta KPO on viimeiset kymmenen vuotta keikkunut parhaimpien alueosuuskauppojen joukossa. Kärkisijasta ehti kuitenkin kulua muutama vuosi, ja nyt se taas ansaitusti saavutettiin. Samalla kilpailu osuuskauppojen parhaimmuudesta tasoittui hieman.
Osuuskuntien maksamat palautukset omistajilleen kääntyivät pitkän nousun jälkeen laskuun, kun ne vuonna 2021 vähenivät edellisvuodesta 22 miljoonalla. Pudotus johtui yksinomaan OP Ryhmän osuuspankkien pienemmistä bonuksista.
Kasvu ja kannattavuus paranivat yleisesti ennätystasolle. Vahva kysyntä, hyvät sijoitustuotot ja investointien viriäminen tukivat monen osuustoiminnallisen yrityksen menestymistä. Toisaalta korona kuritti yhä monia osuuskuntia erityisesti palvelutoimialoilla. Siitä yleisarvosana 8,5.
Harvassa maassa tilastoidaan osuustoimintayritysten taloustietoja yhtä laajasti ja tarkasti kuin Suomessa.
Yrittäjien yhteenliittymät mahdollistaisivat kalliiden jalostuslaitteistojen hankkimisen.
Osuuskuntien tavoitellessa nuoria jäsenikseen ja työntekijöikseen niiden kannattaa:
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti pakotteisiin, jotka ravistelevat taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Vaikutuksia syventää luottamuspula Venäjään.
Jäsenpohjaisten yritysten pohjoismaiset ylpeydet, suomalainen Metsäliitto Osuuskunta ja ruotsalainen Lantmännen ef., kuuluvat kumpikin alansa johtaviin Euroopassa. Eri toimiala, erilainen tausta ja erityyppinen strategia eivät estä molempia tavoittelemasta yhtä ja samaa, sitä kaikille yrityksille tärkeintä – kasvua.
