Menestysreseptiä voi muuttaa vielä paremmaksi

Teksti Pauli Keränen

Yritysten kasvu edellyttää yleensä uudistumista, joskus tosin pakon edessä.

Jaa artikkeli

Kaikki varmaankin tuntevat Nokian 1800-luvulla alkaneen historian kumi-, kaapeli-, metsä-, elektroniikka- ja sähköntuotantoteollisuuden monialayhtiöstä maailman johtavaksi matkaviestintäyhtiöksi ja siitä edelleen turbulenttienkin vaiheiden jälkeen verkkoinfrastruktuurin kehittäjäksi ja toimittajaksi.

Se on esimerkkitarina yrityksen elinkaaresta ja tarvittaessa sen rohkeasta tai pakon sanelemasta muutoksesta.

Yrityksen elinkaarimallissa perustamista seuraa kuolemanlaakso. Siitä selvinneille vuorossa on nousun, kehityksen ja kasvun vaihe ja edelleen vakiintuneen ja jopa taantuvan toiminnan vaihe.

Tuohon vakiintumista seuraavaan taantumiseen liikeyritysten on valmistauduttava silloin kun siitä vielä itse päätetään. Muuten muutoksen toteuttavat saneeraajat ja viime kädessä selvitysmiehet.

Nykyinen Metsä Group saneerattiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana pakon edessä. Investoinnit hiipuvan paperimarkkinaan ja samanaikainen vaikea talousympäristö olivat vieneet konsernin polvilleen.

”Vakiintumista seuraavaan taantumiseen liikeyritysten on valmistauduttava silloin kun siitä vielä itse päätetään.”

Sen jälkeen yhtiö on tehnyt onnistuneita ja merkittäviä investointeja, joskin varsin perinteisille puunjalostussektoreille.

Maailma ympärillä kuitenkin muuttuu tulevaisuudessakin ja siksi innovaatioyhtiö Metsä Spring Oy:llä on kaksi tulevaisuusorientoitunutta tehtävää: uusien liiketoimintojen etsiminen ja kehittäminen sekä toimiminen koko Metsä Groupin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukeminen.

Visio on hieno – kukoistava metsäpohjainen ekosysteemi, jossa pohjoismaisen, kestävästi kasvatetun puun arvo on maksimoitu.

Uusia aluevaltauksia

Kirja Kantakirjasta genomiaikaan kuvastaa puolestaan suomalaisen lypsykarjanjalostuksen toistasataavuotista historiaa.

Substanssi on muuntunut ja kehittynyt huikeasti, mutta Faba osuuskuntakin on perusliiketoiminnan supistuessa ryhtynyt määrätietoisesti laajentamaan toimintaansa jäsenkuntaansa palveleville toimialoille.

Esimerkiksi jo muutama vuosi sitten hankittiin Emovet-eläinlääkäriasema ja viimeisenä keväällä 2023 maataloussektorin tarviketoimituksiin keskittynyt Finnlacto Oy.

Faballe strategisia laajenemisalueita ovat niin palvelut kuin tarvikekauppakin.

Liiketoimintojen laajentaminen on tuttua muillekin osuuskuntataustaisille yrityksille.

OP Ryhmä perusti Pohjola-sairaalaketjun tavoitteenaan tuoda pankki-, vahinkovakuutus- ja varallisuudenhoitoliiketoimintojen rinnalle uusia terveys- ja hyvinvointipalveluita.  Se myytiin Pihlajalinnalle pari vuotta sitten.

POP Pankki -ryhmä taas sopi tänä keväänä vuonna 2012 perustamansa Suomen Vahinkovakuutus Oy:n, tutummin POP Vakuutuksen, enemmistöosuuden myynnistä LähiTapiolalle.

S-ryhmä toimii sekin aktiivisesti apteekkisääntelyn kokonaisuudistuksen puolesta ja sen myötä edistää oman apteekkitoiminnan käynnistämistä.

Meijeriosuuskunnat ovat jo muutaman vuoden ajan panostaneet kauratuotteisiin niin tuotanto- kuin yrityskauppainvestoinnein.

Esimerkkejä on runsaasti ja aika näyttää, kuinka niistä syntyy liiketoimintaa osuuskuntien jäsenten hyväksi.

Toimiala kokonaan vaihtoon

Useat osuuskunnat ovat luopuneet täysin alkuperäisestä toimialastaan ja siirtyneet harjoittamaan muuta toimintaa jäsentensä hyväksi. Esimerkiksi Joroisten Oma Osuuskunta ja Pyhäselän Oma Osuuskunta harjoittavat varallisuudenhoitoa sekä kehittävät kotipaikkakuntiensa elinvoimaa yhteistyöhankkeiden ja avustusten kautta.

Pohjanmaan Puhelinosuuskunta muuttui sijoitusosuuskunnaksi, muutti nimeään Arvoksi ja tarjoaa nyt ainutlaatuisesti osuuksista tai koko jäsenyydestä luopumisen sekä vastaavasti jäseneksi hakeutumisen julkisella markkinapaikalla.

Toimintaansa muuttaneiden sijoitusosuuskuntien joukkoon kuuluvat myös KPY-konserni ja Tradeka. MPY Osuuskunta päätyi elinkaaressaan loppulaskuun.

”Useat osuuskunnat ovat luopuneet täysin alkuperäisestä toimialastaan.”

Se puretaan ja varat jaetaan jäsenille. Jos ajatellaan osuuskunnan ja ylipäänsä liikeyrityksen olemassaolon tarkoitusta, toimenpide on oikea silloin, kun jäsenten tai omistajien tavoitetta ei toiminnalla pystytä enää toteuttamaan.

Ulkomaan toimintojen, yrityskauppojen sekä uusien tuote- ja palvelulanseerauksien suoranaiset epäonnistumiset tai odotuksia vaisummat lopputulokset ovat tuttuja niin osuuskuntataustaisille yrityksille kuin muille osake- ja valtionyhtiöillekin.

Sanonta ”se, joka ei epäonnistu, ei yritä” olkoon kuitenkin yhtenä rohkaisevana ohjenuorana myös osuuskuntien johdolle ja hallinnolle tulevaisuuden strategisia valintoja tehtäessä.

Kirjoittaja on ekonomi ja juristi sekä PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja.

 

Left Menu Icon
Right Menu Icon