Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo järjesti eduskunnassa osuustoimintapäivän, jossa tuotiin esiin YK:n osuustoimintavuotta ja osuuskuntien roolia Suomen taloudessa. Tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kansanedustajia ja virkamiehiä keskustelemaan kestävän kasvun ja yhteisöllisyyden edistämisestä.
osuustoiminta
EU:n viljelijöistä vain 12 prosenttia on alle 40-vuotiaita. Komissio panostaa sukupolvenvaihdosstrategiaan, joka tukee nuoria viljelijöitä rahoituksella ja koulutuksella. Korkeat maan hinnat ja maaseudun palveluiden puute haastavat kuitenkin nuorten intoa ryhtyä maanviljelijäksi.
Osuustoiminnallinen tulos poikkeaa osakeyhtiöiden logiikasta. Toisin kuin perinteiset yhtiöt, osuuskunnat ohjaavat tuloksensa jäsenhyötyihin, palveluiden kehittämiseen, hintojen vakaana pitämiseen sekä alueiden elinvoiman vahvistamiseen.
Suomalaisten arjessa on voimia, joita ei välttämättä huomaa, osuustoiminta on yksi niistä. Se tuottaa hyötyjä jäsenilleen – omistajille, rakentaa yhteiskuntaa ja palveluita, työllistää, toimii yhteiskuntavastuun kantajana, takaa osaltaan huoltovarmuutta jne.
Vuonna 2024 osuustoimintayritykset tekivät noin 2,07 miljardin euron investoinnit, jotka painottuivat vahvasti teollisuuteen ja kauppaan.
Energiaosuuskunnat säätävät asentoaan pomppuisilla markkinoilla.
Vuodesta 2024 tuli sijoittamiseen erikoistuneille osuuskunnille vähintään tyydyttävä. Osuuskunta Tradeka, Arvo Sijoitusosuuskunta ja Osuuskunta KPY tekivät konserneina voittoa yhteensä noin 36 miljoonaa euroa. Tämä määrä suhteutettuna omiin pääomiin (yht. 816 milj.€) tuotti kuitenkin vain 4,41 prosentin oman pääoman tuoton.
Suomalaiset osuuskunnat pitävät talouttaan vakaalla pohjalla: vuoden 2024 liiketulokset, verot, palkat ja omistajapalautukset kasvoivat kiitettävästi, ja vahvat taseet tukevat kestävää toimintaa.
Monilla osuuskunnilla on positiivinen ongelma: miten sijoittaa suuret voitot vastuullisesti ja jäsenten edun mukaisesti? Voisiko osuuskunnilla olla uusi rooli suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän toimijana?
Maailmanpoliittinen epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus varjostavat edelleen liha-alan kasvunäkymiä. Viennissä on kasvun mahdollisuuksia, mutta nopeita voittoja ei ole näköpiirissä. Markkinapaineita luo myös kotimaisen tuotannon väheneminen.
Metsä Groupin viime vuotta värittivät kilpailijoidensa tapaan ensimmäisen vuosipuoliskon lakot ja lomautukset. Tulokseen vaikutti myös Kemin biotuotetehtaan kaasuräjähdys, mikä pysäytti osan tehtaan tuotannosta. Maailmantalouden epävarmuus näkyi tämän vuoden toisen neljänneksen odotettua heikompana tuloksena, joka pakottaa Metsä Groupin kovalle säästökuurille.
Pankkien palvelukulttuurissa on tapahtumassa muutos. Asiakkaita halutaan palvella henkilökohtaisemmin eikä yhteystietoja kätketä enää yhden valtakunnallisen palvelunumeron taakse.
Osuustoimintayritysten maksamat tuloverot 2000-luvulla yhteensä kipusivat jo yli 11 miljardiin euroon. Vuodelta 2024 maksetut tuloverot nousivat uusiin ennätyslukemiin, 821 miljoonaan.
Alueosuuskauppojen parhaaksi liiketoiminnan kasvattajaksi vuonna 2024 nousi Osuuskauppa Arina Pohjois-Suomesta, ensimmäistä kertaa 15 vuoden mittausten aikana.
Parhaat osuustoiminnalliset pankit vuoden 2024 tuloksilla omassa kokoluokassaan olivat Sataharjun OP, Jokiläänin OP ja Lavian Osuuspankki
Suomen kymmenen suurimman osuustoimintayrityksen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2024 nousi hieman 28,3 miljardiin euroon.
Markkinanäkymä osuustoimintayritysten eri toimialoilla on pääosin puolipilvistä. Pankkialalla on edelleen aurinkoisempaa kuin muilla sektoreilla, vaikka huippuvuodet ovat finanssialallakin ohi.
Infraosuuskunnat tarjoavat esimerkiksi vesi- ja laajakaistapalveluja eli kotitalouksien tarvitsemaa perusinfraa.
Osuuskauppojen palautukset jäsenilleen olivat vuonna 2024 yhteensä jo 535 miljoonaa, mikä on selvästi enemmän kuin edellisvuonna.
OT-lehden tarkastelussa oli tällä kertaa henkilöstöomisteisista osuuskunnista tehty otos, johon oli koottu kymmenen suurinta työosuuskuntaa Suomessa eri toimialoilta. Yleisen määritelmän mukaan työosuuskunta on työntekijöidensä omistama yritys, jossa jäsenet tarjoavat työpanostaan ja osaamistaan asiakkaille suoraan osuuskunnan kautta.
Metsä Groupin vuoden 2025 toisen neljänneksen tulos heikkeni arvioitua enemmän. Pääjohtaja Jussi Vanhasen mukaan yhtiö käynnistää kustannussäästö- ja tulosparannusohjelman, jolla tavoitellaan vähintään 300 miljoonan euron säästöjä ensi vuoden loppuun mennessä.
Vuosi 2025 on YK:n osuustoiminnan vuosi. Teemavuoden tavoitteena on lisätä tietoisuutta osuuskunnista ja niiden roolista yhteistä hyvinvointia lisäävinä talouden toimijoina.
Osuuskuntaväki on perinteisesti korostanut, että heidän työnsä kantaa isossa kuvassa hedelmää koko Suomelle. Näkemyksen tueksi on tarjolla myös faktaa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan osuuskunnat kerryttivät vuonna 2023 lähes 10 prosenttia Suomen verotuloista, työllistivät yli 71 000 henkilöä (kokoaikaisiksi muunnettuna) ja maksoivat palkkoja liki 3,7 miljardia euroa. Bonuksena on vielä paikallinen voitonjako, joka sataa maakuntien kasvulaariin.
