Osuustoiminta on perinteinen, mutta jatkuvasti uudistuva yritysmuoto, joka voi tarjota välineitä ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon heikkenemisen pysäyttämiseen. Mallin pitkäjänteisyys, jäsenomisteisuus ja paikallisuus tekevät siitä potentiaalisen suunnannäyttäjän, kun yrityksiltä vaaditaan läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja todellista vaikuttavuutta.
Tutkija, kalastaja ja ympäristötyön pitkän linjan tekijä Tero Mustonen muistuttaa, ettei vastuullisuus ole vain trendisana, vaan se kytkeytyy kestävän kehityksen ja kansainvälisen etiikan perusperiaatteisiin.
”Jos käytämme luonnonvaroja, sen pitäisi olla mahdollisimman kevyttä luonnon kannalta. Planetaarinen kriisi jatkuu, koska emme ole toimineet vastuullisesti.”
Mustonen ei kiertele arvioidessaan yritysten ympäristötoimia. Hän korostaa, että kovimmat mittarit ovat luonnonvara-aloilla – kaivoksissa, hakkuissa, vesivoimassa ja tuulivoimassa. Samalla hän huomauttaa, että valvonnan heikentyminen on jättänyt paljon toimijoiden oman arvion varaan.
”Vuonna 2009 tehty itsenäisten ympäristökeskusten lakkauttaminen oli virhe. Riippumaton arviointi pitäisi palauttaa, jotta yritysten ympäristöasiat voidaan selvittää aidosti.”
Saastuttajan pitää maksaa
Mustonen sanoo suoraan: kaikkia yrityksiä ei koskaan saada samalle viivalle.
”Suurimmat haitat syntyvät pienen joukon toimesta. Saastuttajan pitäisi maksaa.”
Hänen johtamansa kansainvälisesti palkitun Osuuskunta Lumimuutoksen toiminnan pääpaino on luonnon ennallistamisessa, ympäristönsuojelussa ja perinteisen paikalliskulttuurin vaalimisessa ympäri maailmaa.
Mustonen näkee myös suomalaisessa yrityskentässä selvän muutoksen suhtautumisessa kestävään kehitykseen – ainakin puheen tasolla.
”Eihän nykyisin enää voi tehdä bisnestä uskottavasti ilman, että ekologia mainitaan. Käytänteet kuitenkin vaihtelevat rajusti.”
Itsekin osuustoimijana Tero Mustonen tuntee yritysmallin kansainväliset periaatteet, joihin lukeutuvat omatoimisuus, kestävyys ja demokraattisuus. Hänen mukaansa osuustoiminta sopii Suomen oloihin hyvin – pitkäjänteisyys ja maltillisempi kasvun tavoittelu ovat sen voimavaroja.
Mustonen näkee arvopohjan vahvuutena, mutta korostaa, että muutakin tarvitaan.
”Osuuskunta ei ole automaattisesti ekologisempi kuin pörssiyhtiö. Tarvitaan ihmisiä, jotka aidosti uskovat arvoihin.”
Olisiko mittareita muutettava?
Hän tunnistaa silti selkeän rakenteellisen eron pörssiyhtiöihin: jäsenomisteisuudessa vastuu on lähempänä tekijöitä.
Esimerkiksi ammattikalastajien osuuskunnat edistävät kestävää kalastusta yhdistämällä paikallisen osaamisen ja yhteisöllisen vastuun.
Toisaalta suuret osuuskunnat – kuten S-ryhmä – ovat jo kooltaan samaa luokkaa kuin pörssiyhtiöt. Myös mittarit ovat pitkälti samat.
Hän pohtii, pystyisikö yrityksen onnistumista mittaamaan muidenkin seikkojen kuin taloudellisen voiton perusteella.
”Voisiko laadukas, mutta voittoa tuottamaton vuosi olla hyvä vuosi? Kasvun sijaan laatua.”
Pieni on ketterämpi
Osuuskunnan koko ja tarkoitus ratkaisevat paljon, Mustonen sanoo.
Hän pohtii, miten Suomeen voisi esimerkiksi syntyä metsätalouden osuuskunta, joka todella muuttaisi toimintatapoja.
”Pienen on helpompi uudistua kuin suuren. Mitä isompi organisaatio, sitä raskaammin se liikkuu.”
Hän näkee, että eri toimialojen osuuskuntien tulisi kuulla eri sidosryhmiään paljon nykyistä syvällisemmin – ei vain hankkeiden kautta.
Teoria ja käytäntö
Kun keskustelu kääntyy suurten osuuskuntien ympäristötoimiin – kuten Metsä Group, LähiTapiola, Valio, Atria ja S-ryhmä – Mustonen toteaa, että arvioinnissa tarvitaan riippumattomia ammattilaisia.
Hän nostaa kuitenkin esiin tärkeimpiä huomioita toimialoittain.
Metsä Group edistää metsäluonnon monimuotoisuutta ja pyrkii kohti fossiilittomia tehtaita vuoteen 2030 mennessä. Metsäalalla suurin ongelma on hänen mukaansa edelleen peruskäytänteissä – erityisesti avohakkuissa ja kohteiden inventoinnissa.
S-ryhmän ja LähiTapiolan luonnonarvokauppa etenee, mutta uskottava vaikuttavuus on vasta vuosikymmenten päässä.
”Tietenkin voidaan pohtia, voiko luontoa kompensoida tai kaupata. Ensimmäinen tavoite olisi suojata sitä, mikä vielä on jäljellä”, Mustonen sanoo.
Valio ohjaa maitotiloja kohti eläinten hyvinvointia ja ilmastoviisasta tuotantoa maksamalla maidolle vastuullisuuslisää. Hän kiittelee meijeriyhtiön kumppanuutta tilojen kanssa – ei syyllistämistä vaan yhteistyötä.
Atrian osalta Mustonen huomauttaa tuulivoiman laajojen vaikutusten vaativan varovaisuuta, mutta näkee yhtiön Baltic Sea Action Group -yhteistyön vahvana tekona.
