Yrittäjäosuuskunnan idea on selkeä: osuuskunta hoitaa jäsentensä puolesta hallinnon, myynnin ja tukipalvelut. Tällöin yksittäinen yrittäjä voi keskittyä ydinliiketoimintaansa.
Malli sopii erityisen hyvin verkostoille, joissa yrittäjillä on samankaltaisia tavoitteita, kuten sosiaalipalveluiden tarjoajille, IT-alan ammattilaisille tai tapahtumatuottajille.
”Yrittäjäosuuskunta on ammatinharjoittajien tai pienyritysten yhteisyritys. Siinä rakennetaan yhdessä sellaisia kyvykkyyksiä ja palveluja, jotka ovat tehokkaampia yhteisesti toteutettuna. Näitä voivat olla esimerkiksi markkinointi, myynti, taloushallinto, yhteiset järjestelmät, hankinnat, laadunhallinta ja yhteinen brändi”, toteaa yritysasiantuntija Matti Ketola Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervosta.
Hänen mukaansa yrittäjäosuuskunta on hyvä erottaa työosuuskunnasta. Jäsenet toimivat pääasiassa oman y-tunnuksensa alla eivätkä ole lähtökohtaisesti osuuskunnan työntekijöitä.
Kyse ei ole työllistämisestä, vaan yhteisestä tekemisestä ja kilpailuedusta.
”Hyöty näkyy arjessa jäsenyrityksissä. Aikaa vapautuu ydinliiketoimintaan, ja samalla tarjonta ja myyntivoima voivat kasvaa. Yhdessä on usein helpompi tehdä isompia kokonaisuuksia ja näyttää asiakkaalle uskottavia referenssejä”, Ketola sanoo.
”Aikaa vapautuu ydinliiketoimintaan, ja samalla tarjonta ja myyntivoima voivat kasvaa.”
Onnistumisen kannalta keskeistä on, että roolit määritellään selvästi: kuka myy, kuka sopii, kuka laskuttaa ja missä vastuu on. Kun tämä on selkeää, malli on myös asiakkaalle läpinäkyvä.
”Osuuskuntamuoto ei itsessään ratkaise mitään, jos pelisääntöjä ei ole. Tarvitaan yhteinen asiakaslupaus, laatukriteerit, hinnoittelun periaatteet tai vähintään läpinäkyvyys sekä tapa jakaa liidejä ja töitä. Näiden kirjaamiseen jäsensopimus on oiva väline.”
Osuuskunta sopii hyvin myös suurempien yritysten muodostamiin verkostoihin, joissa jäsenten tavoitteet ovat samantyyppiset.
Osuuskunta toimii tällöin neutraalina alustana, joka mahdollistaa pitkäjänteisen yhteiskehittämisen ilman, että jäsenet menettävät itsenäisyyttään tai omia brändejään.
Isotkin osuuskunnat löytäneet mallin
Esimerkkejä isompien yritysten osuuskunnista löytyy Suomesta useilta toimialoilta.
Tapahtuma-alan yhdeksän eturivin yritystä perusti vuonna 2018 KOKO Tapahtuma OSK:n. Osuuskunta toimii yhtenä neuvotteluosapuolena suurissa kilpailutuksissa ja tarjoaa asiakkaille kaikki tapahtuman alihankintapalvelut yhdellä sopimuksella.
Digitaalisen luottamuksen alueella Findynet Osuuskunta puolestaan kokoaa yhteen suuria finanssi-, teknologia- ja julkisen sektorin toimijoita kuten Nordea, OP Pohjola ja Teknologiateollisuus ry. Osuuskunta rakentaa kansallista avointa luottamusverkkoa digitaalisille lompakoille ja identiteetille.
Yli 50 vuotta toiminut Osuuskunta Viexpo taas palvelee valtakunnallisesti lähes kahta sataa yritystä ja elinkeinoyhtiötä vientiprojekteissa ja messujärjestelyissä. Osuuskunta organisoi yhteisosastoja Euroopan kärkimessuille ja hallinnoi Business Finland -rahoitteisia vientihankkeita, joissa yritykset kehittävät yhdessä markkinointia ja jakelukanavia.
Tehokkuutta, yhteisöllisyyttä ja ostovoimaa
Suomessa toimii hyvin erilaisia yrittäjäosuuskuntia, joiden tavoitteena on helpottaa jäsentensä liiketoimintaa ja vahvistaa heidän kilpailukykyään. Osuuskunta voi tarjota joko tiiviin ammatillisen yhteisön, vahvan ostovoiman tai jopa valtakunnallisen ketjuedun.
Kolmen osuuskunnan esimerkit kuvaavat, kuinka laajoja mahdollisuuksia sama yritysmalli voi tarjota eri toimialoilla.
