Yhteiskunta

Yrityshistorian professori Niklas Jensen-Eriksen Helsingin yliopistosta havainnollisti Pellervon Päivän esityksessään osuustoiminnan roolia suomalaisen yhteiskunnan kehittäjänä sen alkuvaiheista nykypäivään. Tarinaa kuljettivat eteenpäin kansanliikkeen voimahahmot, jotka olivat ennakkoluulottomia ja usein värikkäitäkin persoonia.

Vakaa ja turvallinen yhteiskunta tarjoaa ruokaketjun toimijoille hyvät mahdollisuudet menestyä. Kuluttajien ostovoiman kehitys kuitenkin huolestutti Pellervon Päivässä keskustelleita SOK:n pääjohtajaa Hannu Krookia ja HKScanin toimitusjohtajaa Juha Ruoholaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön valtiosihteeri Mika Nykänen toi työministeri Arto Satosen tervehdyksen Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon vuosikokoukseen 11.4.2024. Ministerin keskeisin sanoma oli, että Suomella ei ole nykyisillä rakenteilla varaa pitää yllä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Osuustoimintayritysten kasvu on ollut voimakasta viimeisen vuosikymmenen ajan. Jäsenmäärän kasvu on lisännyt liikevaihtoa, mutta tuloksenteko on vaatinut henkilöstön ja yritysmäärän karsimista. 

Osuustoiminnan periaatteisiin kuuluvat koulutus ja oppiminen, juhlavammin ilmaistuna edellä käyvä oppiminen ja sivistys. 

Osuustoiminta on menestyksestään huolimatta vieläkin yliopistojen ja korkeakoulujen opetuksessa näkymätön talouden jättiläinen.

Yritysten kasvu edellyttää yleensä uudistumista, joskus tosin pakon edessä.

Osuustoimintayritykset ovat merkittäviä tekijöitä elintarvikealan tulevaisuudelle. Niissä synnytetään uudet innovaatiot paitsi ravitsemuksen ja hyvinvoinnin, myös teknologioiden, kestävyyden ja kansainvälistymismahdollisuuksien näkökulmasta.

Yritysten vuosi- ja vastuullisuusraportteja on välillä turhauttava lukea. Niihin on kyllä kattavasti koottu tärkeää dataa yritysten kestävyydestä. Kun lukee vain yhden raportin itsenään, saa yleensä hyvän käsityksen yrityksen toiminnasta. Haaste tulee heti kun yrityksiä – nimenomaan kestävyystietoja – yrittää verrata toisiinsa.