Vakuutusyhtiöiden onnelliset koronavuodet ovat ohi. Korvaussummat kasvoivat huomattavasti viime vuonna.
Yhteiskunta
Monialaosuuskunta Tradekan vuosi 2023 on sijoitustuottojen ansiosta alkanut paremmin kuin mollivoittoinen viime vuosi. Ongelmia, riskejä ja haasteita riittää jatkossakin: konsernin liiketoiminnat ovat olleet viimeksi voitolla 2019 ja kiinteistösijoitusten arvoissa lienee laskupaineita.
Pientenkin yritysten kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin on nyt hyvin rahaa tarjolla, kun uusi ohjelmakausi käynnistyy. Osuuskuntien kannattaa hyödyntää tätä mahdollisuutta, jos tavoitteena on kasvu ja kehittäminen. Yrityksen kehittämisrahoituksen hakemiseen valmistautuminen etenee näin:
Osuuskuntia on erilaisia. Kaikilla ei ole halua eikä edes tarvetta kasvaa. Mutta jos ei kasva, niin on vaikea pysyä paikallaankaan. Maakunnallisen ja myös valtakunnallisen elinvoiman näkökulmasta on hyvä, kun entistä useammat osuustoimintayritykset hakevat aktiivisesti kasvumahdollisuuksia. Niin kuin Metsä Group, BLC-osuuskunta tai Laitilan Puhelin Osk, joka varmaan yllätti jäsenensäkin.
Osuustoiminnalliset arvot ovat nyt muotia. Puheissa. Pandemian, sodan ja ympäristöahdistuksen koettelemina ymmärrämme paremmin yhdessä tekemisen ja toisten tukemisen arvon. Mutta kansantalouden tai yritystalouden tasolla osuuskunnilta puuttuu vetovoimaa. Tässä startupien, slushien ja sisupussien maassa pitää muuttaa jotain muutakin kuin asennetta, jos halutaan hyödyntää osuustoiminnan kaikki potentiaali.
Oman kokoluokkansa parhaimmiksi liiketoiminnan kasvattajiksi nousivat tällä kertaa Suomenselän OP, Järvi-Suomen Osuuspankki (POP), Maaningan OP ja Honkajoen Osuuspankki (POP).
Lähes poikkeuksetta KPO on viimeiset kymmenen vuotta keikkunut parhaimpien alueosuuskauppojen joukossa. Kärkisijasta ehti kuitenkin kulua muutama vuosi, ja nyt se taas ansaitusti saavutettiin. Samalla kilpailu osuuskauppojen parhaimmuudesta tasoittui hieman.
Osuuskuntien maksamat palautukset omistajilleen kääntyivät pitkän nousun jälkeen laskuun, kun ne vuonna 2021 vähenivät edellisvuodesta 22 miljoonalla. Pudotus johtui yksinomaan OP Ryhmän osuuspankkien pienemmistä bonuksista.
Kasvu ja kannattavuus paranivat yleisesti ennätystasolle. Vahva kysyntä, hyvät sijoitustuotot ja investointien viriäminen tukivat monen osuustoiminnallisen yrityksen menestymistä. Toisaalta korona kuritti yhä monia osuuskuntia erityisesti palvelutoimialoilla. Siitä yleisarvosana 8,5.
Harvassa maassa tilastoidaan osuustoimintayritysten taloustietoja yhtä laajasti ja tarkasti kuin Suomessa.
Yrittäjien yhteenliittymät mahdollistaisivat kalliiden jalostuslaitteistojen hankkimisen.
Osuuskuntien tavoitellessa nuoria jäsenikseen ja työntekijöikseen niiden kannattaa:
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti pakotteisiin, jotka ravistelevat taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Vaikutuksia syventää luottamuspula Venäjään.
Jäsenpohjaisten yritysten pohjoismaiset ylpeydet, suomalainen Metsäliitto Osuuskunta ja ruotsalainen Lantmännen ef., kuuluvat kumpikin alansa johtaviin Euroopassa. Eri toimiala, erilainen tausta ja erityyppinen strategia eivät estä molempia tavoittelemasta yhtä ja samaa, sitä kaikille yrityksille tärkeintä – kasvua.
Osuustoiminta on kansainvälinen liike. Mutta ei tämä sitä tarkoita, että suomalaiset osuuskunnat olisivat omistukseltaan kansainvälisiä. Päin vastoin, meillä ei ole yhtään sellaista kuluttaja- tai tuottajaosuuskuntaa eikä keskinäistä yhtiötä, jolla olisi omistajia ulkomailla. Monella osuuskunnalla lienee tarve arvioida potentiaalinen jäsenkunta uusiksi. Tai lopettaa kokonaan.
Anitra Komulaisen uutuusteos kertoo työväen osuustoiminnan tarinan vaiherikkaine käänteineen.
Suurimpien pankkien joukossa fuusioita jatketaan ahkerasti. Edellisen ja kuluvan tilikauden aikana yhdistymisissä on mukana toistakymmentä pankkia. Toissa vuonna toteutuneiden fuusioiden avulla parhaaseen kasvuun ylsi jälleen Etelä-Pirkanmaan OP.
Alueosuuskaupoista kahden kärjessä on ollut jo yhdeksän vuotta PKO Pohjois-Karjalasta. Nyt PKO varmisti paalupaikan jo kolmatta vuotta peräkkäin. Viime vuonna jaetulle ykkössijalle ponnistaneen PeeÄssän Pohjois-Savosta PKO jätti tällä kertaa selvästi taakseen.
Osuuskuntien maksamat palautukset jatkoivat kasvuaan 12 miljoonalla. Tällä kertaa myös keskinäisten yhtiöiden maksamat edut ja hyvitykset kasvoivat. Keskimäärin Suomen seitsemän miljoonaa osuustoimintayritysten jäsentä nettosivat yli 120 euroa bonuksina ja muina palautuksina henkilöä kohden.
Viime vuodesta odotettiin pandemian pilaamaa. Toisin kävi. Useimmilla toimialoilla saatiin torjuntavoittojen ja parantuneiden tulosten vuosi, jonka monet osuustoiminnalliset yritykset hyödynsivät uusia asemia ja kasvua hakien. Siitä yleisarvosana 9-.
Päivittäisessä talousuutisten tulvassa unohtuvat helposti teoriat, joille nykyinen talousjärjestelmä rakentuu. Nyt nekin ovat murroksessa.
Koronalama on kurittanut eri toimialoja rajustikin, mutta suurimmat osuustoimintayritykset näyttävät selvinneen kriisistä varsin hyvin.
Kysyimme tammikuun lopussa HLJ-Akatemia-webinaarin osallistujilta oman osuuskunnan tärkeysjärjestystä juuri nyt. Yllätys tuskin on se, että tärkeimpinä pidettiin johdon suorituskykyä ja kannattavuutta. Mutta kiinnostavaa on, että kasvu oli ihan hännillä.
Metsä Group -konserni investoi vajaan kymmenen vuoden aikana yli kolme miljardia euroa Suomeen. Metsänomistajien omistus ohjaa investointeja.
