Yleisessä keskustelussa pelkästä kasvusta puhuminen on epäsuosiossa. Nyt on tavoiteltava kestävää kasvua, joka parhaimmillaan tarjoaa enemmän ja parempaa pienemmällä kulutuksella ja luonnonvarojen käytöllä. Pitkän tähtäimen osuustoimintayrityksille tämä sopii lähtökohtaisesti hyvin.
Ensi sijassa oman alueen ja sen asukkaiden hyvää tavoittelevat yritykset on helppo nähdä muita vastuullisempina ja kestävämpinä kasvajina.
Kasvaminen tai kuihtuminen ei aina ole yrityksen oma valinta. Joillain toimialoilla kasvua ei voi saada, vaikka kuinka haluaisi. Eri asia on, miten kauan tällaisella alalla on syytä pysyä.
Monille tuottajaosuuskunnille, mutta myös esimerkiksi puhelinosuuskunnille viime vuosikymmenen suunta on ollut laskeva sekä liikevaihto- että omistajamäärissä.
Teleala sinällään on ollut kasvuala, mutta ei niille operaattoriosuuskunnille, jotka pitäytymällä perinteisessä bisneksessä jumiintuivat kuihtumistielle.
Energia keskiössä
Energia on juuri nyt eniten esillä oleva kova kasvuala, joka tarjoaa paitsi nopeita kasvumahdollisuuksia myös isoja riskejä. Järeitä, pitkän jänteen investointeja vaativa energiatoimiala on hyvin luonteva sijoituskohde vakavaraisille ja kärsivällisille osuuskunnille.
Jälkeenpäin on helppo arvioida, että osuustoiminnallisten yritysten olisi kaikkien – veronmaksajien, kuntalaisten ja yritysten – kannalta ollut eduksi satsata uusiin suomalaisiin energiainvestointeihin enemmän kuin mitä ne ovat tehneet.
Hyvä, että edes S-ryhmä on tehnyt niin, vaikkei sentään ihan uusi toimiala vaan oman energiankulutuksen säästöt mielessä.
”Tulevaisuuden toimintavarmempi ja energiaomavaraisempi Suomi tarvitsee lisää osuuskuntien tekemiä energiainvestointeja.”
OT-vuosikirjan 2022 mukaan suomalaisten energiaosuuskuntien liikevaihto oli vuonna 2021 yhteensä 254 miljoonaa euroa, josta pelkästään kahden osuuskunnan eli Suomalainen Energiaosuuskunta SEOn ja Oulun Seudun Sähkön osuus oli yhteensä 209,4 miljoonaa euroa.
Määrä nousee, jos siihen lisätään S-ryhmän ABC-polttoainekaupan myynti, mutta jää silti vähäiseksi. Aika paljon suurempaan määrään päästään, jos huomioidaan lisäenergia, joka saadaan Metsä Groupin biotuotetehtaiden toiminnasta.
Tahtoa puuttuu
Suomalaisilla osuuskunnilla näyttäisi olevan lähes kaikkea sitä, mitä energiainvestoinnit vaativat: vakavaraisuutta, rahavaroja, kärsivälliset omistajat ja yhteistyökumppaneita. Vain tahtoa puuttuu.
Tulevaisuuden toimintavarmempi ja energiaomavaraisempi Suomi tarvitsee lisää myös osuuskuntien tekemiä energiainvestointeja.
Jos brittiläinen startup-yhtiö Ripple Energy pystyy keräämään yhteen ihmisiä, jotka omistavat yhdessä tuulivoimalan (Tekniikka & Talous 5.9.22), niin samaan tai vielä parempaan pitää pystyä meilläkin.
Ja näin fiksuimmat osuuskunnat jo toimivatkin, esimerkiksi Ylivieskan Arvo Sijoitusosuuskunta sanoo, että tuulivoiman lisääminen on väistämätöntä ja on sopinut yli 200 megawatin tuulivoimahankkeesta Pohjois-Pohjanmaalle.
Arvon sijoitusjohtajan Kati Peltomaan mukaan ”nyt meillä on mahdollisuus saada näitä hankkeita kotimaiseen omistukseen”.
Metsä Group, BLC ja Laitilan Puhelin Osk – miksi?
Metsäliitto-konsernin taidot ja tahdon kasvuinvestointien tekijänä tuntevat kaikki, mutta Savonlinnan osuuskuntaylpeys BLC-konserni on hiukan etäisempi.
BLC:n hallituksen puheenjohtaja Jari Suomalainen toteaa osuuskunnan tarjoavan omistajan vahvan selkänojan kasvulle.
BLC teki pari vuotta sitten varmaan suomalaista osuustoimintahistoriaa tuplaamalla konsernin liikevaihdon, kun siitä tuli yritysostolla Suomen suurin lukitus- ja turva-alan toimija. Suomalaisen mukaan ”osuuskuntaomistuksen ansiosta emme ole tavoittelemassa pikavoittoja kvartaaleittain, vaan voimme tehdä kauas katsovia ratkaisuja.”
Tuntuu mukavammalta – ja turvallisemmalta – että lukitusyrityksen omistus on Savonlinnassa kuin jos se olisi ulkomailla, eikö vain?
Laitilan Puhelin Osk on sekin hienosti mukana kasvua hakevien osuuskuntien listalla eikä aiheetta. Vuosia jatkuneen alas ajautumisen jälkeen yritys ei enää palvele vain teleoperaattorina, jona se aloitti 1910.
Yritysostojen myötä se on nyt myös sähköasennusten ja automaatioratkaisujen tarjoaja koko Suomessa. Lykkyä tykö, uusi toimitusjohtaja Pasi Mäki.
Kirjoittaja on varatuomari ja PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja.
