Työmarkkinoilla kilpailu osaajista käy kuumana. Rekrytointitilanteissa esimerkiksi pk-yritysten täytyy keskittyä yhä enemmän juuri oikeanlaisten osaajien houkuttelemiseen. Siksi työpaikkailmoitusta laadittaessa on tärkeää:
Meillä ja maailmalla
Vain 42 prosenttia nuorista tietää, että osuuskunta on yritys. Näin kertoi Kantarin tutkimus. Asiaan oli puututtava voimakkaasti. Uudeksi työkaluksi tilanteen korjaamiseen otettiin sosiaalisen median vaikuttajat.
Riippuu paljon opettajasta, kerrotaanko oppitunneilla osuustoiminnasta. Myös yritykset pystyvät vaikuttamaan opetussisältöihin, jos vain intoa riittää.
Komissaari Elisa Ferreira sanoo OT-lehdelle, että EU harkitsee parhaillaan, miten Suomen ja Venäjän rajat ylittävään yhteistyöhön tarkoitetut varat voitaisiin kanavoida uudelleen.
Koulukin voi olla osuuskunta. Suomessa niitä ei ole, mutta Espanjassa sen sijaan kyseessä on varsin tavallinen toimintatapa. Pelkästään Andalucian maakunnassa on 250 tällaista koulua. Yksi niistä sijaitsee Sevillan esikaupunkialueella Aljarafessa.
Pohjoismaiden tuottajajärjestöjen yhteistyöelimen NBC:n puheenjohtajisto kokoontui presidiumiinsa Seinäjoelle 17.-19. elokuuta. Kokouksessa oli mukana edustus niin Ruotsista, Tanskasta, Norjasta kuin Islannistakin. Yhteensä paikalla oli noin 70 henkeä. Joukossa oli myös nuoria tuottajia niin Suomesta kuin muualtakin.
Tapio S. Katkon, Riikka Juutin ja Petri Juutin tietokirja tuo vastauksia vesihuollon myytteihin tieteellisen tutkimuksen kautta.
Hiiliviljely kiinnostaa Euroopan maataloustuottajia, mutta sen pitää olla kannattavaa.
OT-lehti testasi osuustoiminnallisia grillimakkaroita.
Kun puhutaan suomalaisista keksinnöistä, nostetaan esiin Maiju Gebhard, eikä suotta. Astiakuivauskaapin keksimisestä tutuksi tullut nimi, mutta hän on paljon muutakin. Suomalaisen työn tehostamisen ja emännän toimien helpottaminen olivat hänelle sydämen asioita.
Yli kahden vuoden tauon jälkeen erilaisia kesätapahtumia järjestetään taas runsaasti eri puolilla Suomea.
EU-puheenjohtajamaa Ranska on nostanut ympäristöystävällisen maatalouden yhdeksi päätavoitteistaan.
Huhtikuun 7. päivä järjestetyn Pellervon Päivän tavoitteena oli koota osuustoiminnan aktiiveja yhteen mielenkiintoisten aiheiden äärelle. Vuorovaikutusta haettiin myös verkon avulla, ja käytössä oli jälleen HowSpace -verkkoalusta – viime vuonna saatujen hyvien kokemusten pohjalta. Ennakkokeskustelu päivän teemoista aloitettiin viikkoa aiemmin, ja se oli myös kaikkien esiintyjien pohjamateriaalina heidän valmistautumisessaan.
Harva suomalainen tietää kovin hyvin, mitä alustatalous tarkoittaa. Asiaan suhtaudutaan kuitenkin pääosin melko myönteisesti.
”Eletään epävarmuuden aikoja, eikä kukaan osaa vastata kysymyksiini,” huokaisi eräs vastaaja, kun Osuustoimintakeskus Pellervo kyseli sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavilta tai alaan muuten läheisesti liikeidealtaan liittyviltä osuuskunnilta ajatuksia aluevaalien jälkeen koittavasta tulevaisuudesta.
Maailman osuustoimintakongressi järjestetään Soulissa, Koreassa sekä verkossa 1.–3. joulukuuta teemalla Osuustoimintaidentiteettimme syventäminen.
Hollantilaisessa Herenboeren-osuuskunnassa tuotannosta vastaa palkattu ammattilainen. Osuuskunnan jäsenet päättävät mitä tilalla tuotetaan, voivat halutessaan auttaa tilan töissä ja saavat elintarvikkeet itselleen.
Vuonna 1936 Yhdysvaltojen silloinen presidentti Franklin D. Roosevelt aloitti maaseudun sähköistämisohjelman, jonka sallimien lainojen avulla jo perustetut sähköosuuskunnat pystyivät laajentamaan investointejaan. Myös uusia sähköosuuskuntia perustettiin ympäri maata.
Mikko Luoman uutuusteos ei juutu teoriaan, vaan hakee ratkaisuja käytännön ongelmiin.
Vesihuollossa luonnon ääriolosuhteet voivat aiheuttaa monenlaisia yllätyksiä ja pidemmänkin ajan haasteita. Kuinka olosuhteiden nopeat muutokset voivat vaikuttaa vesiosuuskuntien toimintaan? Voiko seurauksiin vaikuttaa?
Koronapandemia vaikuttaa kesätapahtumiin tänäkin vuonna ja saa ihmiset valitsemaan lomakohteensa yhä enemmän kotimaasta. Pienosuuskuntien järjestämistä kesätapahtumista osa on jouduttu siirtämään myöhemmäksi ja osa muutettu virtuaalisiksi. Paljon kuitenkin tapahtuu.
Venäjällä on kiinnostusta saada osuustoiminnan suomalaiset ja venäläiset menestystarinat yksiin kansiin. Venäläiset toivovat lisäksi monipuolista oppilaitosyhteistyötä yritysmallin edistämiseksi.
Kunnallisvaalit 2004 järjestettiin saman vuoden lokakuussa. Tuolloinkin osuustoimintaväki oli hereillä ja pohti aihetta hyvin samantapaisesti kuin nytkin kuntavaalien lähestyessä. Silloinen Pellervon valtuuskunnan varapuheenjohtaja Erkki Vähämaa kirjoitti OT-lehdessä saman vuoden alussa oheisen kirjoituksen. Vähämaa toimi Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajana vuosina 2007-09 ja sitä ennen varapuheenjohtajana. Siviiliammatiltaan Vähämaa oli Kajaanin kaupunginjohtaja.
Pellervon kuntavaaliviestintä on ollut, etteivät osuustoiminnalliset yritykset tarvitse erityiskohtelua suuntaan tai toiseen, mutta yritysmallin toimintalogiikka pitäisi kaikkien kuntapoliitikkojen tuntea.
