Euroopan alueilta selkeä viesti päättäjille

Teksti Riku-Matti Akkanen Kuva EU

Nykyiset kriisit kuormittavat Euroopan alueita taloudellisesti ja lisäävät tyytymättömyyttä EU-hallintoa kohtaan.

Jaa artikkeli

Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikko pidettiin lokakuussa Brysselissä.

Euroopan komission ja Alueiden komitean (AK) järjestämä vuotuinen teemaviikko keskittyy EU:n koheesiopolitiikkaan, joka pyrkii vähentämään alueiden välisiä kehityseroja eri rahoitusvälineillä.

AK:n puheenjohtaja Vasco Alves Cordeiro varoitti puheessaan maaseudulla ja syrjäisillä alueilla huolestuttavasti kasvavasta tyytymättömyydestä Euroopan parlamentin vaalien lähestyessä.

”Paikallisviranomaiset joutuvat vastaamaan haasteisiin ensimmäisinä kustannuksista huolimatta. ”

Ongelmat ilmenevät teemaviikolla julkaistusta AK:n vuosikertomuksesta, johon sisältyy EU:n alueiden ja kuntien tilaa kartoittava barometri.

Sen mukaan Ukrainan sota, ilmastonmuutos ja energiakriisi lisäävät alueellisia eroja ja vaarantavat EU:n yhteenkuuluvuuden.

”Paikallisviranomaiset joutuvat vastaamaan haasteisiin ensimmäisinä kustannuksista huolimatta. Tarvitsemme eurooppalaisia ratkaisuja, kuten paikallista energia- ja elintarviketuotantoa sekä räätälöityä tukea apua tarvitseville”, Cordeiro korosti.

Haaste demokratialle

Huolestuttava kierre uhkaa myös eurooppalaista demokratiaa, koska monet maaseudun ihmiset kokevat paikallisten, kansallisten ja EU:n toimielinten unohtaneen heidät.

AK:n mukaan vastalääke tähän on alue- ja paikallisviranomaisten roolin vahvistaminen.

MTK:n, SLC:n ja Pellervon Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki jakaa AK:n huolen epätasaisesta aluekehityksestä.

Hänen mielestään kasvukeskusten lisäksi EU:n maaseutualueiden elinvoimaisuuteen pitäisi kiinnittää huomiota.

”Nykyinen komissio julkaisi pari vuotta sitten EU:n pitkän tähtäimen maaseutuvision, jossa huomioidaan niin palvelut, ympäristö kuin sosiaaliset kysymykset. Toivottavasti maaseutualueiden hyvinvointi on tulevankin komission asialistalla”, Leiponen-Syyrakki toteaa.

Hän muistuttaa erityisesti itäisen Suomen elinvoiman olevan myös turvallisuuspoliittinen kysymys, rajoittuuhan alue hyökkäyssotaa Ukrainassa käyvään Venäjään.

MTK onkin esittänyt ensi rahoituskaudelle erityistä EU:n itäisen ulkorajan kehittämisrahastoa, joka vahvistaisi raja-alueiden taloutta ja infraa. Samalla se varmistaisi itärajan vakauden.

Tolkkua direktiiveihin

Niin ikään EU:n direktiivien kokonaisvaikutus maa- ja metsätalouteen on arvioitava nykyistä paremmin.

”Nykyisen komission ’lainsäädäntötsunami’ tuottaa paljon uutta ja myös päällekkäistä lainsäädäntöä, josta ei välttämättä ole tehty kunnollisia vaikutusarvioita. Tavoitteet voivat olla hyviä, mutta eri jäsenmaita ja sidosryhmiä ei niiden valmistelussa ole aina tarpeeksi kuunneltu”, sanoo Leiponen-Syyrakki.

Hän mainitsee esimerkkinä EU:n vihreän kehityksen ohjelman Green Dealin, joka MTK:n mukaan jättää huomiotta monia maa- ja metsätalouden keinoja hillitä ilmastonmuutosta.

Viljelijät haluaisivatkin tulevaan komissioon varapuheenjohtajan, joka vastaisi kaikesta biokiertotalouteen liittyvästä, kuten maa- ja maataloudesta.

Leiponen-Syyrakki muistuttaa yhteisiin ongelmiin löytyvän paljon ratkaisuja, esimerkkeinä maa- ja metsätalouden sivuvirtojen hyödyntäminen sekä ravinteiden kierrätys takaisin maaperään.

Toivottavasti maaseutualueiden hyvinvointi on tulevankin komission asialistalla”, Hanna Leiponen-Syyrakki toteaa. Kuva: Riku-Matti Akkanen

AK:n kyselytutkimus osoittaa, että EU:n alueet ja kunnat ovat toimineet erityisesti energiankulutuksen vähentämiseksi ja luonnonsuojelun edistämiseksi.

Jotkut alueet ovat hyötyneet vihreästä siirtymästä, kun taas toiset kamppailevat seurausten kanssa esimerkiksi teollisuuden alasajon vuoksi.

Vaarana onkin ”vihreän kuilun” syntyminen Eurooppaan.

Brysselissä puhunut EU:n koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira lupasikin, että vihreämpään Eurooppaan ohjataan ennennäkemätön 92 miljardin euron tuki.

Hänen mukaansa koheesiotukea annetaan myös niille, jotka kärsivät erityisesti korkeista energianhinnoista. Tämä koskee sekä kotitalouksia että pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

”Meillä täällä toimistolla ovat tietenkin keskiössä suomalaiset tuottajaosuuskunnat ja niille tärkeät asiat. ”

Osuustoimintaa unohtamatta

Pellervo on EU-vaalien lähestyessä pyrkinyt edistämään tasavertaista yrityslainsäädäntöä, jossa osuuskuntien erityispiirteet huomioidaan mahdollisimman hyvin.

”Meillä täällä toimistolla ovat tietenkin keskiössä suomalaiset tuottajaosuuskunnat ja niille tärkeät asiat. Ne liittyvät erityisesti maatalouspolitiikkaan, jota tarkasti seuraamme.”

Hanna Leiponen-Syyrakki arvioi tilanteen olevan kuitenkin Suomen kannalta tilanne todella hyvä, sillä Cogecan eli EU:n maatalousosuuskuntien järjestön varapuheenjohtajana on toiminut viimeiset kolme vuotta Tiina Linnainmaa.

Hän on linjannut, että osuustoimintayritysten toimintaedellytyksiä täytyy yleisesti vahvistaa EU:ssa kaikilla mahdollisilla tasoilla.

 

Left Menu Icon
Right Menu Icon