OT-lehti testasi osuustoiminnallisia grillimakkaroita.
Meillä ja maailmalla
Kun puhutaan suomalaisista keksinnöistä, nostetaan esiin Maiju Gebhard, eikä suotta. Astiakuivauskaapin keksimisestä tutuksi tullut nimi, mutta hän on paljon muutakin. Suomalaisen työn tehostamisen ja emännän toimien helpottaminen olivat hänelle sydämen asioita.
Yli kahden vuoden tauon jälkeen erilaisia kesätapahtumia järjestetään taas runsaasti eri puolilla Suomea.
EU-puheenjohtajamaa Ranska on nostanut ympäristöystävällisen maatalouden yhdeksi päätavoitteistaan.
Huhtikuun 7. päivä järjestetyn Pellervon Päivän tavoitteena oli koota osuustoiminnan aktiiveja yhteen mielenkiintoisten aiheiden äärelle. Vuorovaikutusta haettiin myös verkon avulla, ja käytössä oli jälleen HowSpace -verkkoalusta – viime vuonna saatujen hyvien kokemusten pohjalta. Ennakkokeskustelu päivän teemoista aloitettiin viikkoa aiemmin, ja se oli myös kaikkien esiintyjien pohjamateriaalina heidän valmistautumisessaan.
Harva suomalainen tietää kovin hyvin, mitä alustatalous tarkoittaa. Asiaan suhtaudutaan kuitenkin pääosin melko myönteisesti.
”Eletään epävarmuuden aikoja, eikä kukaan osaa vastata kysymyksiini,” huokaisi eräs vastaaja, kun Osuustoimintakeskus Pellervo kyseli sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottavilta tai alaan muuten läheisesti liikeidealtaan liittyviltä osuuskunnilta ajatuksia aluevaalien jälkeen koittavasta tulevaisuudesta.
Maailman osuustoimintakongressi järjestetään Soulissa, Koreassa sekä verkossa 1.–3. joulukuuta teemalla Osuustoimintaidentiteettimme syventäminen.
Hollantilaisessa Herenboeren-osuuskunnassa tuotannosta vastaa palkattu ammattilainen. Osuuskunnan jäsenet päättävät mitä tilalla tuotetaan, voivat halutessaan auttaa tilan töissä ja saavat elintarvikkeet itselleen.
Vuonna 1936 Yhdysvaltojen silloinen presidentti Franklin D. Roosevelt aloitti maaseudun sähköistämisohjelman, jonka sallimien lainojen avulla jo perustetut sähköosuuskunnat pystyivät laajentamaan investointejaan. Myös uusia sähköosuuskuntia perustettiin ympäri maata.
Mikko Luoman uutuusteos ei juutu teoriaan, vaan hakee ratkaisuja käytännön ongelmiin.
Vesihuollossa luonnon ääriolosuhteet voivat aiheuttaa monenlaisia yllätyksiä ja pidemmänkin ajan haasteita. Kuinka olosuhteiden nopeat muutokset voivat vaikuttaa vesiosuuskuntien toimintaan? Voiko seurauksiin vaikuttaa?
