Suomessa alueellisesta elinvoimasta puhutaan usein yksinkertaisilla mittareilla: missä väestö kasvaa ja missä se vähenee. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaaran mukaan tällainen tarkastelu antaa helposti vääristyneen kuvan alueiden tulevaisuudesta.
Talous
Osuustoimintatutkimuksen tiedeseura Kooperatiivi ry juhlisti 40-vuotista taivaltaan julkistamalla historiikin, joka kytkee tieteellisen tutkimuksen suomalaisen osuustoiminnan menestystarinaan. Seura syntyi 1980-luvulla todelliseen tarpeeseen, kun yritysmalli haki muotoaan muuttuvan markkinatalouden puristuksessa.
Suomalaiset metsänomistajat eivät vain omista Metsä Groupia osuuskunnan jäseninä, vaan ohjaavat konsernin strategisia päätöksiä Metsäliiton hallintoelinten kautta, mikä tekee siitä vakaamman vaihtoehdon pörssiyhtiöille.
Suomen suurimmat osuustoimintayritykset loistavat maailman kärkijoukossa: S-ryhmä nousi ICA:n tuoreella TOP 300 -listalla sijalle 43, OP Pohjola 56 ja Ilmarinen 93, kun yhteensä yhdeksän suomalaista ylsi mukaan liikevaihdon perusteella.
Jäsenpohjaisten organisaatioiden luottamushenkilöiden ja johdon koulutus rakentuu jatkossa aiempaa selkeämmin opintopoluksi. PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja Pauli Keränen kertoo, miten uudistus vastaa muuttuneisiin tarpeisiin ja millaisia koulutuksia vuosi 2026 tuo tullessaan.
Uusi VETOKE-hanke pureutuu Suomen maaseudulla toimivien pienten vesihuoltolaitosten, kuten vesiosuuskuntien, haasteisiin. Hankkeen tavoitteena on parantaa näiden laitosten kykyä tarjota turvallista ja häiriötöntä vesihuoltoa erityisesti kriisitilanteissa.
BLC-osuuskunnan ja Loihde Oyj:n välinen yrityskauppa luo vahvan kotimaisen toimijan turvallisuusalalle.
Finanssialan bonusten verotusta koskeva uusi laki astuu voimaan ensi vuoden alussa. Uuden lain myötä finanssialan asiakasbonukset tulkitaan veronalaiseksi pääomatuloksi, jos niitä käytetään muihin kuin palveluihin, joista niitä on kertynyt.
Anu Puusan ja Reijo Karhisen uusi kirja kannustaa osuuskuntia katsomaan peiliin, jotta osuustoiminnan idea kirkastuisi paremmin myös niille itselleen.
Osuustoiminnassa pitää nostaa painokkaammin esille omistajien rooli, vastuu ja velvollisuudet. Osuuskuntien tulee motivoida jäsenistöä laajempaan osallisuuteen ja osuuskunnan aktiiviseen kehittämiseen. Avaintekijä on osuuskuntaosaamisen lisääminen.
Osuuskuntamuotoinen kustantaminen on noussut kiinnostavaksi vaihtoehdoksi – ei vain taloudellisena rakenteena, vaan myös kulttuurisena ja yhteisöllisenä valintana.
Suomen ja Yhdysvaltain tekemä jättimäinen jäänmurtajasopimus tuo merkittäviä tilauksia suomalaisille telakoille. Osuuskunta Meriasennuksen toimitusjohtaja Ville Alasippola näkee sopimuksen avaavan uusia mahdollisuuksia myös heidän osuuskunnalleen.
Helsingissä järjestettiin 25.–26. syyskuuta 2025 Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon ja PI-johtamiskoulun ensimmäinen nuorille osuustoimintavaikuttajille suunnattu koulutus- ja verkostoitumistapahtuma.
Osuustoiminnallinen tulos poikkeaa osakeyhtiöiden logiikasta. Toisin kuin perinteiset yhtiöt, osuuskunnat ohjaavat tuloksensa jäsenhyötyihin, palveluiden kehittämiseen, hintojen vakaana pitämiseen sekä alueiden elinvoiman vahvistamiseen.
Vuonna 2024 osuustoimintayritykset tekivät noin 2,07 miljardin euron investoinnit, jotka painottuivat vahvasti teollisuuteen ja kauppaan.
Energiaosuuskunnat säätävät asentoaan pomppuisilla markkinoilla.
Vuosi sitten Nasdaq Helsingin kurssikehitys näytti Euroopan heikoimmalta ja sai suomalaiset eläkeyhtiötkin tähyämään enemmän ulkomaille. Nyt Helsinki pärjää jo pohjoismaisessa vertailussa, mutta polkee yhä paikallaan vaihdon määrällä tai arvolla mitattuna.
Vuodesta 2024 tuli sijoittamiseen erikoistuneille osuuskunnille vähintään tyydyttävä. Osuuskunta Tradeka, Arvo Sijoitusosuuskunta ja Osuuskunta KPY tekivät konserneina voittoa yhteensä noin 36 miljoonaa euroa. Tämä määrä suhteutettuna omiin pääomiin (yht. 816 milj.€) tuotti kuitenkin vain 4,41 prosentin oman pääoman tuoton.
Suomalaiset osuuskunnat pitävät talouttaan vakaalla pohjalla: vuoden 2024 liiketulokset, verot, palkat ja omistajapalautukset kasvoivat kiitettävästi, ja vahvat taseet tukevat kestävää toimintaa.
Monilla osuuskunnilla on positiivinen ongelma: miten sijoittaa suuret voitot vastuullisesti ja jäsenten edun mukaisesti? Voisiko osuuskunnilla olla uusi rooli suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän toimijana?
Faba piti hinnat vakaana jäsenilleen, laajensi konsernirakennettaan ja panosti kokonaisvaltaisten palvelujen kehittämiseen
Vihannes-, vilja- ja munaosuuskuntia on selvästi vähemmän kuin kotieläinosuuskuntia. Ne jäävät julkisuuden katveeseen, vaikka nykyiset ravitsemussuositukset ovat kasviksille, viljoille ja kananmunalle suosiollisia. Millaiset edellytykset näillä osuuskunnilla on kasvaa nykyistä suuremmiksi?
Maailmanpoliittinen epävarmuus ja kuluttajien varovaisuus varjostavat edelleen liha-alan kasvunäkymiä. Viennissä on kasvun mahdollisuuksia, mutta nopeita voittoja ei ole näköpiirissä. Markkinapaineita luo myös kotimaisen tuotannon väheneminen.
Maailmantalouden kehitys, Trumpin tullipolitiikka ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset pitävät maidontuotannon toimintaympäristön haasteellisena ja vaikeasti ennakoitavana. Suomessa talous elpyy verkkaisesti, ja ruuan hintakilpailu haastaa myös osuustoiminnallista meijerikenttää.
