Pellervon vastuullisuusasiantuntija Hanna Muukka kannustaa yrityksiä kertomaan entistä tarkemmin vastuullisuudestaan.
Kolumnit
Tampereen yliopiston emeritusprofessori Seppo Penttilä painottaa, ettei verolainsäädäntö saisi muodostua esteeksi osuustoiminnallisille yrityksille.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yliopistonlehtori Tommi Auvinen ihmettelee, miksi osuustoiminta on jäänyt koulutuksessa marginaaliin, vaikka osuuskunnat ovat pärjänneet liiketaloudellisesti hyvin maailmanlaajuisesti.
Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta sanoo, että omistamisen tavoitteet ja merkitys voivat vaihdella tuottajaosuuskunnassa.
SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Timo Santavuo uskoo osuuskaupan vahvuuksiin epävarmoinakin aikoina.
Osuuskunnan hyvä hallinto on teemana aina yhtä tuore. Aiheeseen pureutui OT-lehden kolumnissaan vuonna 2006 varatuomari Raimo Vuori, joka toimi Pellervon pitkäaikaisena lakiasioiden osastopäällikkönä ja johtajana vuosina 1977–1996.
Puhelinosuuskuntia on totuttu pitämään historiallisina jäänteinä, joiden kohtalona on myydä teletoiminta osakeyhtiökilpailijalle ja hakea myyntirahojen turvin muita toimialoja. Savonlinnalaisen BLC-osuuskunnan valinta on toinen: yritysostolla se tuplaa liikevaihtonsa.
Maailman myllerryksessä ei aina riitä, että yritys on hoitanut asiansa hyvin. Kriisiaikoina yrityksen johtaminen korostuu. Kokosimme OT-lehden jutuista vuosien varrelta näkemyksiä osuustoimintayritysten johtamisesta kovissa paikoissa.
"Koronajohtaminen tarkoittaa loputtomia etäpalavereita jatkuvana virtana. Olen vieraillut useissa epämääräisissä kokoushuoneissa ja omani ovat myös olleet sellaisia, missä yleensä vieraita ei käy", kirjoittaa kolumnissaan Tiimiakatemia Globalin toimitusjohtaja Heikki Toivanen.
Julkaisemme kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd.) pitämän puheenvuoron Pellervon 11.2.2020 järjestämässä seminaarissa, jonka päätteeksi perustettiin kansanedustajien osuustoimintaryhmä.
Cogecan varapuheenjohtaja Tiina Linnainmaa toivoo, että EU:n kabineteissa ymmärrettäisiin tuottajaosuuskuntien merkitys Euroopan elintarviketuotannolle.
Vastatessani myönteisesti kesäkuussa 2018 silloisen pääministeri Juha Sipilän pyyntöön lähteä selvittämään maataloutemme kannattavuuden parantamisen edellytyksiä en todella arvannut mihin kaikkeen se lupaus tulee minua johdattamaan.
Keskinäisyys on yhteinen kansainvälinen liike huolehtia elinympäristöstä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. 900 vuoden historia luo arvopohjan ja lähes miljardi asiakasomistajaa vaikuttavuuden. Siksi huoneentauluni alkaa verbillä ja lauseella: Pidä porukalla huolta isojen haasteiden ratkaisuista ja sen osana paikallisesta hyvinvoinnista!
Vastuullisuus on päivän sana. Suomalaisyritykset ovat maailman kärkeä vastuullisuusvertailussa. Vaikka osuustoimintayritykset eivät päässeet vertailun terävimpään kärkeen, on niiden vastuullisuus hyvällä tasolla
"Uudet viestintäalustat – sosiaalinen media etunenässä – tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden monenkeskiseen, kaksisuuntaiseen ja reaaliaikaiseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Tämän kommunikaation historiallisuutta ei silti ole likimainkaan kirkkaasti tajuttu", kirjoittaa Pekka Sauri kolumnissaan.
Meistä jokainen tekee kuluttajana arvovalintoja päivittäin. Huomioinko ostopäätöksissäni tuotteen tuotanto-olosuhteet? Teenkö aidosti valintoja ilmaston lämpenemisen estämiseksi? Tuenko suomalaista työtä? Mitkä ovat omat arvoni ja toiminko niiden mukaisesti?
Ihmiskunta elää kuten viimeistä päivää kuvitelmassa, että sillä olisi useita planeettoja. Planeettoja on kuitenkin vain yksi, ja sen rajoja ylitetään. Samanaikaisesti ihmiskunnan mahdollisuudet säälliseen elämään heikentyvät. Toisaalta otsonikadon korjaaminen osoittaa, että ihmiskunta kykenee oikaisemaan negatiivisen kierteen halutessaan.
Yrittäjätoiminnassa vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä, tästä kertovat monet suomalaisten perheyritysten yhteistyömuodot. Taloudellisten etujen turvaamista ja liiketoiminnassa selviytymistä varten on perustettu runsaasti yhdistyksiä ja yhteisiä yrityksiä,
Seuraavassa pohdiskelen osuustoimintaa kahdesta näkökulmasta, joiden kanssa itse olen tekemisissä ja jotka mielestäni kaipaavat huomiota 2020-luvulle tultaessa. Toinen teema liittyy siviilityöhöni ammattikorkeakoulussa ja toinen vapaa-aikaani, joka merkittävässä määrin kuluu osuustoiminnan hallinnon tehtävissä S-ryhmässä.
Tutkimusjohtaja, KTT Mikko Luoma tarjosi lokakuussa PI-johtamiskoulun uusille pitkän HLJ 22-kurssin osallistujille strategialuennon, joka ei takuulla jättänyt ketään kylmäksi. Koulun toimitusjohtajaa Jukka Suvitietä esitys kiehtoi niin paljon, että hän halusi kysyä Mikolta lisää osuuskuntien strategisesta johtamisesta.
