Pientenkin yritysten kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin on nyt hyvin rahaa tarjolla, kun uusi ohjelmakausi käynnistyy. Osuuskuntien kannattaa hyödyntää tätä mahdollisuutta, jos tavoitteena on kasvu ja kehittäminen. Yrityksen kehittämisrahoituksen hakemiseen valmistautuminen etenee näin:
Talous
Osuuskuntia on erilaisia. Kaikilla ei ole halua eikä edes tarvetta kasvaa. Mutta jos ei kasva, niin on vaikea pysyä paikallaankaan. Maakunnallisen ja myös valtakunnallisen elinvoiman näkökulmasta on hyvä, kun entistä useammat osuustoimintayritykset hakevat aktiivisesti kasvumahdollisuuksia. Niin kuin Metsä Group, BLC-osuuskunta tai Laitilan Puhelin Osk, joka varmaan yllätti jäsenensäkin.
Osuustoiminnalliset arvot ovat nyt muotia. Puheissa. Pandemian, sodan ja ympäristöahdistuksen koettelemina ymmärrämme paremmin yhdessä tekemisen ja toisten tukemisen arvon. Mutta kansantalouden tai yritystalouden tasolla osuuskunnilta puuttuu vetovoimaa. Tässä startupien, slushien ja sisupussien maassa pitää muuttaa jotain muutakin kuin asennetta, jos halutaan hyödyntää osuustoiminnan kaikki potentiaali.
Oman kokoluokkansa parhaimmiksi liiketoiminnan kasvattajiksi nousivat tällä kertaa Suomenselän OP, Järvi-Suomen Osuuspankki (POP), Maaningan OP ja Honkajoen Osuuspankki (POP).
Lähes poikkeuksetta KPO on viimeiset kymmenen vuotta keikkunut parhaimpien alueosuuskauppojen joukossa. Kärkisijasta ehti kuitenkin kulua muutama vuosi, ja nyt se taas ansaitusti saavutettiin. Samalla kilpailu osuuskauppojen parhaimmuudesta tasoittui hieman.
Osuuskuntien maksamat palautukset omistajilleen kääntyivät pitkän nousun jälkeen laskuun, kun ne vuonna 2021 vähenivät edellisvuodesta 22 miljoonalla. Pudotus johtui yksinomaan OP Ryhmän osuuspankkien pienemmistä bonuksista.
Kasvu ja kannattavuus paranivat yleisesti ennätystasolle. Vahva kysyntä, hyvät sijoitustuotot ja investointien viriäminen tukivat monen osuustoiminnallisen yrityksen menestymistä. Toisaalta korona kuritti yhä monia osuuskuntia erityisesti palvelutoimialoilla. Siitä yleisarvosana 8,5.
Harvassa maassa tilastoidaan osuustoimintayritysten taloustietoja yhtä laajasti ja tarkasti kuin Suomessa.
Yrittäjien yhteenliittymät mahdollistaisivat kalliiden jalostuslaitteistojen hankkimisen.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan johti pakotteisiin, jotka ravistelevat taloutta ennennäkemättömällä tavalla. Vaikutuksia syventää luottamuspula Venäjään.
Jäsenpohjaisten yritysten pohjoismaiset ylpeydet, suomalainen Metsäliitto Osuuskunta ja ruotsalainen Lantmännen ef., kuuluvat kumpikin alansa johtaviin Euroopassa. Eri toimiala, erilainen tausta ja erityyppinen strategia eivät estä molempia tavoittelemasta yhtä ja samaa, sitä kaikille yrityksille tärkeintä – kasvua.
Osuustoiminta on kansainvälinen liike. Mutta ei tämä sitä tarkoita, että suomalaiset osuuskunnat olisivat omistukseltaan kansainvälisiä. Päin vastoin, meillä ei ole yhtään sellaista kuluttaja- tai tuottajaosuuskuntaa eikä keskinäistä yhtiötä, jolla olisi omistajia ulkomailla. Monella osuuskunnalla lienee tarve arvioida potentiaalinen jäsenkunta uusiksi. Tai lopettaa kokonaan.
