Taloustieteen tuoreimman Nobelin sai amerikkalaisessa huippuyliopistossa MIT:ssä (Massachusetts Institute of Technology) toimiva suomalainen professori Bengt Holmström.
OT-lehti
Tiimiakatemia on Jyväskylän ammattikorkeakoulun yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelmaa toteuttava yksikkö, joka on perustettu jo vuonna 1993. Se on Suomen ensimmäinen oppilaitos, jossa osuuskuntia on käytetty yrittäjyyskoulutuksen tukena.
Työelämä ja opiskelu ovat tulleet jatkuvasti lähemmäs toisiaan ja kehitys jatkuu tulevaisuudessa.
Työosuuskuntaan ei kannata olla liittymättä sen takia, että pelkää menettävänsä työttömyysturvan, mutta ei myöskään liittyä sillä perusteella, että 7-jäsenisen tai sitä suuremman osuuskunnan jäsenyys loisi automaattisesti työntekijäaseman, ilmenee tuoreesta selvityksestä.
Maakuntauudistus ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon uusi toimintamalli ovat enää reilun kahden vuoden päässä. Lainsäädäntö etenee omaan tahtiinsa, sen mahdollisesta hidastelusta huolimatta käytännön toimeenpanolle pyritään luomaan tulevaa hahmoa maakunnallisin pilottihankkein.
Osuustoiminnallinen näkökulma on ollut tavalla tai toisella mukana sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä hankkeissa jo parinkymmenen vuoden ajan. Ohessa tiivistelmiä hankkeista tai julkaisuista, joista suurin osa on luettavissa myös verkossa.
”Toimitusjohtajan tulisi pyrkiä näkemään asioita mahdollisimman pitkälle, 5-10 vuotta eteenpäin”, sanoo vuorineuvos Simo Palokangas, jonka mielestä monet yritysten ongelmista johtuvat siitä, että tulevaisuutta ei ole pohdittu riittävästi.
Pellervon Pirkanmaan seminaarissa kuultiin ajankohtaisia puheenvuoroja sekä tuottajien että kuluttajien näkökulmasta. Syyskuussa Tampereella järjestetyssä tilaisuudessa oli paikalla lähes kahdeksankymmentä osuustoiminnasta kiinnostunutta.
Osuustoiminnalliset palvelumallit soveltuvat sote-palveluiden tuottamiseen hyvin, vaikka ot-yrityksiä onkin alalla vielä suhteellisen harvassa. Pienten osuuskuntien kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota yritysten väliseen yhteistyöhön ja verkostojen luomiseen.
Maailmalla ratkaisuja terveydenhuollon järjestämiseen on haettu perustamalla datanhallintaosuuskuntia. Kuluttajia koskevan tiedon hallintaan liittyy kuitenkin eettisiä haasteita.
Vuosia meneillään olleessa sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksessa halutaan muuttaa keskeinen osa julkisesta palvelutoiminnasta markkinaehtoiseksi yhtiöittämällä palvelujen tuotanto ja kanavoimaan tuottaminen ja jakaminen sote-alueille.
Saksan meijerimarkkinat ovat hyvin pirstaloituneet. Suurimmalla jalostajalla, Deutches Milchkontor’illa on vain 15 prosentin osuus maidonhankinnasta.
Suomalainen Bengt Holmström on saanut talouden Nobel-palkinnon yhdessä professori Oliver Hartin kanssa. Osuustoiminta-lehden haastattelussa vuodelta 2001 Holmström pohdiskeli muun muassa omistaja-arvoa yritystoiminnan taustalla.
Maailman päättäjillä pitää olla nykyistä enemmän tahtoa osuuskuntien aseman parantamiseksi, mutta myös tietoa yritysmallin erityispiirteistä, sanoo Suomessa vieraillut ICA:n puheenjohtaja Monique Leroux.
Kun tämän tekstin pohjia kirjoitin, brexitistä oli kulunut 48 tuntia. Päivystävät dosentit verryttelivät kielenkantoja, koska heitä kutsutaan erilaisiin medioihin ottamaan kantaa vaikutuksiin Suomessa, Euroopassa ja globaalisti.
Pellervo-Seuran hallitus hyväksyi Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan jäsenhakemuksen järjestön jäseneksi Raaseporin Osuuspankin isännöimässä ja päätöksen myötä suorastaan historialliseksi muuttuneessa kesäkokouksessaan 3. kesäkuuta 2016. SOK palasi jäseneksi neljännesvuosisadan jälkeen. SOK:n johto avaa liittymispäätöksensä taustoja.
Vuoden 2014 notkahduksen jälkeen asiakasomistajien saamat bonukset omistamistaan yrityksistä lähtivät jälleen kasvuun.
Sotainen, levoton ja maailman epävarmuuksia lisännyt vuosi 2015 jäi historiaan myös kahden merkittävän kansainvälisen sopimuksen ansiosta. Maailman muusta menosta kirkkaasti poiketen ne tarjoavat ihmiskunnalle toivoa ja uusia keinoja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseen.
Olemme Pohjoismaissa hienoisista eroista huolimatta melko samanlaisia, näin ajattelee ainakin Danish Agron toimitusjohtaja Christian Junker.
Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos Joensuussa tarjoaa opiskelijoille osuustoimintakurssia, jonka suosio on yllättänyt myös niiden järjestäjät.
”Monille tanskalaisyrityksille Itämeren ympäristö on ollut jo pidempään kotimarkkina-alue. Suomalaiset yritykset ovat strategisesti joutuneet markkina-asemansa puolustajiksi”, näkee pitkän kokemuksen yhteistyöstä tanskalaisten kanssa saanut maanviljelysneuvos Ensio Hytönen.
Suomalaiset puhaltavat kotieläinjalostuksessa yhteen hiileen tanskalaisten ja ruotsalaisten kanssa, mikä on osoittautunut kestäväksi ratkaisuksi.
