Yleisen taloustilanteen luomissa haastavissa oloissa valtaosa suomalaisista suurista osuustoimintayrityksistä on pärjännyt erinomaisesti. Esimerkiksi osuuskauppojen markkinaosuus kasvoi viime vuonna ennätyslukemiin eli 48,3 prosenttiin, kun se kaksi vuotta sitten oli 46,1 prosenttia. Kannattavuusero pääkilpailijaan Keskoon oli selkeät 14 prosenttia. Lidl haastoi näyttävästi bonusohjelmallaan, mutta pysyi osuudessaan 9,6 prosentissa.
Osuuskuntia ei ole totuttu pitämään yrityksinä, jotka satsaavat paljon oman tuloksensa ja taloudellisen menestyksensä viestintään. Päinvastoin, ne ovat pitäneet taloustiedon pienen piirin, lähinnä yrityksen hallinnon ikiomana asiana. Vähän kuin säätiöt. Näin ei voida enää jatkaa, ajatteli Arvo Sijoitusosuuskunta jo viime vuonna ja listautui pörssin markkinapaikalle. Muillakin on sinne halua, mutta onko kykyä?
Vuosi 2023 oli erittäin heikko metsäteollisuudessa. Inflaatio ja korkojen nousu heikensivät kuluttajien ostovoimaa, mikä näkyi kulutuksessa ja rakentamisessa. Kysynnän väheneminen pakotti metsäteollisuuden lomautuksiin, eikä sulkemisiltakaan vältytty.
Maailmanmarkkinahintojen lasku, kuluttajakysynnän heikentyminen ja kustannusten kasvu haastoivat maitomarkkinoita viime vuonna. Valio on sopeuttanut toimintaansa muutosneuvottelujen avulla, ja on mukana rakentamassa Suomeen luontoviisasta ruokajärjestelmää.
Hankalasta suhdannetilanteesta huolimatta Atria ja HK onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoaan, mutta kasvu tuli edellisvuoden tapaan lähinnä myyntihintojen korotuksista. Kuluttajahintojen nousu näkyi muutoksina lihankulutuksessa.
Keskinäisten vakuutusyhtiöiden vuosi oli menestyksekäs sekä liiketoiminnan että sijoitusten osalta. Sote-puhe siivitti terveys- ja henkivakuutusten myyntiä.
Korkeat korot loivat pankeille viime vuonnakin oivat puitteet tuloksenteolle. Luottoriskejä realisoitui korkojen nopeasta noususta huolimatta vain vähän.
S-ryhmä repi marketkaupassa toisena vuotena peräkkäin hurjaa eroa kilpailijoihinsa. Nyt Lidl haastaa S-ryhmän bonuksissa.
Osakeyhtiöiden hallituksia koskeva tutkimus on 2000-luvulla kasvanut nopeasti. Kiinnostuksen kohteita ovat olleet esimerkiksi hallituksen rakenne ja koostumus, prosessit sekä näiden vaikutus hallituksen suorituskykyyn. Vastaava tutkimus osuuskunnista on vähäistä.
Uuden jäsenen perehdyttäminen toteutetaan pienosuuskunnissa usein sääntöjen ja toimintojen läpikäymisen kautta. Laadukkaalla ja henkilökohtaisella perehdyttämisprosessilla varmistetaan toimintaan sitoutuminen. Siksi osuuskuntien on hyödyllistä satsata:
Euroopan unionin päätöksentekoa on kutsuttu monimutkaiseksi ja jopa hämmentäväksi. Euroopan komission, parlamentin ja neuvoston työnjako on ehkä paperilla selkeä, mutta käytännössä sen ymmärtäminen ei ole ihan helppoa. Kolmikanta- eli trilogineuvotteluissa nämä osapuolet hakevat yhteistä säveltä. Lisäksi Alueiden komitean kautta esimerkiksi jäsenmaiden kunnat pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon.
Ukrainan sodan alettua reilu kaksi vuotta sitten inflaatio vauhdittui voimakkaasti monessa maassa. Viime vuonna kuluttajahintojen nousu vaimeni selvästi ja alkuvuodelle 2024 odoteltiin samanlaista kehitystä. Välillä on kuitenkin tullut pientä takapakkia.
