Kauppatieteet ja tekninen ala ovat lahjoitusten kärjessä, kun tarkastellaan osuustoimintayritysten lahjoituksia kahdelta viime vuodelta. Myös yhteiskunta- ja oikeustieteet saavat osansa. Sen sijaan esimerkiksi humanistiset ja taideala loistavat poissaolollaan. Tyypillinen lahjoitusmäärä on noin satatuhatta euroa yhdeltä tai useammalta yritykseltä.
Kasvu ja innovaatiot kärjessä
Motivaatio lahjoituksiin nousee kannustuksesta innovaatioihin ja kasvuun. Tämä korostuu valtakunnallisilla finanssialan toimijoilla.
LähiTapiola lahjoittaa 5,4 miljoonaa euroa vuosina 2025–2028 suomalaisille yliopistoille vauhdittaakseen kasvua ja innovaatioiden syntymistä. Lahjoitus on osa Kasvukipinä-ohjelmaa. Kuusi 900 000 euron suuruista lahjoitusta ohjataan myös alueyhtiöitä profiloiden Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Turun, Tampereen ja Vaasan yliopistoille. Lahjoitukset vaihtelevat energiasiirtymästä ja riskienhallinnasta teknologiastartup-toimintaan, luovaan ajatteluun ja oppimiserojen kaventamiseen.
OP Pohjola lahjoittaa 10 miljoonaa euroa suomalaisille yliopistoille ja Maanpuolustuskorkeakoululle tukeakseen koulutusta ja tutkimusta, joilla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä, talouskasvua ja nuorten luottamusta tulevaisuuteen. Lahjoitus kohdistuu vuoteen 2027, jolloin OP Pohjola täyttää 125 vuotta. Lahjoituskokonaisuuden toteuttavat alueelliset osuuspankit ja OP Osuuskunta yhdessä. Tarkempi kohdentuminen täsmentyy myöhemmin.
Maakunnan elinvoima motivoi
Aloite voi olla myös maakunnallinen. OP Järvi-Häme ja Osuuskauppa Hämeenmaa lahjoittavat LUT-yliopiston kauppatieteellisen koulutuksen vahvistamiseen Lahdessa. OP Järvi-Häme ilmaisee motiivinsa oppikirjamaisesti: se tehdään osuustoiminnallisena yrityksenä toimintaympäristön ja omistaja-asiakkaiden kestävän taloudellisen menestyksen, turvallisuuden ja hyvinvoinnin vuoksi. Hämeenmaa korostaa maakunnallisuutta ja osaavan työvoiman saantia.
Osuuskauppa Suur-Savo lahjoittaa datatalouden työelämäprofessuuriin Aalto-yliopiston Mikkelin toimintoihin. LähiTapiola Pirkanmaa lahjoittaa Tampereen yliopistolle kauppatieteiden opetukseen ja tutkimukseen.
Maakuntahenki ilmenee myös siten, että osuustoimintayritykset ovat liikkeellä muiden alueen toimijoiden kanssa. OP Varsinais-Suomi ja Varsinais-Suomen LähiTapiola lahjoittavat liiketoimintasääntelyn professuuriin Turun yliopistoon yhdessä osakeyhtiöiden ja säätiöiden kanssa. OP Pirkanmaa on mukana konsortiossa, joka lahjoittaa Tampereen yliopistolle teollisen myynnin tutkimus- ja osaamiskeskuksen käynnistämiseen. Motiivina oli alueen elinvoima ja kilpailukyky.
Oma toimiala ohjaa lahjoituksia
Yrityksen toimiala on selkeä motivaatio. Valio lahjoittaa Helsingin yliopiston kahteen uuteen maisteriohjelmaan, jotka keskittyvät ruoka- ja metsäalan teknologioihin sekä ruokaliiketoimintaan ja gastronomiaan.
Osuustoiminta on ollut laajasti mukana lahjoituksissa ruokaketjun liiketoimintaa, johtamista ja kilpailukykyä koskeviin työelämäprofessuureihin aiemmin Helsingin ja nyt Vaasan yliopistoissa.
LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö lahjoittaa huoltovarmuusprofessuuriin Helsingin yliopistoon ja ennaltaehkäisevän lääketieteen professuuriin Oulun yliopistoon. Itäsuomalainen osuustoiminta lahjoittaa Itä-Suomen yliopistolle laskennallisen tekniikan professuuriin.
Myös opiskelijoiden hyvinvointi näkyy lahjoituksissa pienempänä, mutta kiinnostavana kohteena. Esimerkiksi LähiTapiola Pohjanmaa tuki Nyyti ry:n korkeakouluopiskelijoille suunnattua Mielellä on väliä -verkkokurssia ja kytki siihen lahjoituskampanjan alueensa opiskelija- ja ainejärjestöille.
Osuustoimintalahjoitukset erottavat muista
Osuustoimintayritykset lahjoittavat paljon samoille aloille kuin muutkin yritykset. Osuustoimintamallin tutkimukseen ja opetukseen liittyvät lahjoitukset erottavat ne kuitenkin varmuudella muiden yritysten lahjoitusprofiileista. Alan tiedeprofessuureihin on lahjoitettu Itä-Suomen yliopistossa ja Oulun yliopistossa; työelämäprofessuureihin Aalto-yliopistossa, Vaasan yliopistossa, Åbo Akademissa ja Turun yliopistossa.
Lahjoitussuhteet epäilemättä jatkuvat. Yliopistojen on kehittyäkseen ja kasvaakseen hankittava yhä enemmän ulkopuolista rahoitusta. Yliopistoilla on myös halu toimia yhteen ympäröivän yhteiskunnan kanssa niin, että tutkitaan ja opetetaan sitä, millä on merkitystä sidosryhmille ja opiskelijoiden työllistymiselle.
Myös yrityksellä on tarve olla läsnä siellä, missä uusin tieto syntyy ja opetetaan. Yhteistyöllä – johon kuuluvat myös lahjoitukset – rakennetaan kestävää taloutta ja yhteiskuntaa kotikonnuille ja maailmankylään. Lahjoitukset kuuluvat nykyään osuustoiminnan yrityskulttuuriin ja ylijäämäiset taloudet tukevat ajattelutapaa.
Kirjoittaja on työelämäprofessori Vaasan yliopistossa
