Suurimmat tietämysaukot ovat työosuuskunnissa ja jossain määrin kuluttajaosuuskunnissa. Tilanne on hieman parempi tuottajaosuuskunnissa ja osuuspankeissa.
Muutama tutkimus vuodessa
Englanninkielisiä halliuksia koskevia tutkimuksia on tehty 2000-luvulla yhteensä vajaa neljäkymmentä. Useina vuosina ei tehty yhtään. Myönteistä on, että vuosina 2012-22 tehtiin noin kaksinkertainen määrä tutkimusta verrattuna vuosiin 2001-11 ja jokaisena vuonna tehtiin vähintään yksi tutkimus.
Tutkimusten määrä lähti nousuun 2010-luvun lopulla, mutta lopahti 2020-luvulle tultaessa. Tutkimus on keskittynyt Eurooppaan, mutta viime vuosien piirre on Aasiassa ja Australiassa tehtyjen tutkimusten lisääntyminen.
Hallituksen valintaprosessi vain vähän esillä
Tavallisin tutkimusaihe liittyy osuuskunnan hallituksen ominaisuuksiin, kuten kokoon ja koostumukseen. Niiden vaikutusta osuuskunnan tai sen hallituksen suorituskykyyn (performance) on niin ikään pohdittu.
Vähiten tutkittuja aiheita ovat olleet osuuskuntien hallituksen valinta ja hallituksen toimintaympäristöt sekä niiden vaikutukset tehtyihin päätöksiin.
Vaikka jäsenet ovat osuuskunnan lähtökohta, on jäsenistön osallistumista ja sitoutumista tutkittu yllättäen lähinnä vain tuottajaosuuskunnissa.
Kysymyksiä herättää, miksi esimerkiksi kuluttajaosuuskunnissa ei ole tutkittu lainkaan hallituksen jäsenten valintaa.
Niissä ei ole myöskään selvitetty hallituksen vaikutusta osuuskunnan suorituskykyyn.
Vain yhdessä tutkimuksessa käsitellään osuuskunnan jäsenten osallistumista ja sitoutumista. Vertailun vuoksi osuuspankeissa ja tuottajaosuuskunnissa hallituksen vaikutusta suorituskykyyn on tutkittu jopa kuudessa artikkelissa.
Lisää lähestymistapoja tarvitaan
Tekemäni selvityksen mukaan osuuskuntien hallitustutkimuksen lähestymistavat ovat olleet yksipuolisia. Yli puolet tutkimuksista soveltaa pelkästään määrällistä (kvantitatiivista) menetelmää ja vain viidesosa pelkästään laadullista (kvalitatiivista) menetelmää.
Lähes puolet tutkimuksista lähestyy aihetta osakeyhtiömaailmasta lainatun agenttiteorian kautta, jonka mukaan hallituksen päätehtävä on valvoa toimivaa johtoa ja sillä keinoin varmistaa yrityksen omistajien varallisuuden ja muiden hyötyjen maksimointi.
Muita teorioita on sovellettu vain muutamissa tutkimuksissa.
Tämä asetelma voi johtaa yksipuolisiin kysymyksenasetteluihin ja keskenään samantyyppisiin lähestymistapoihin, joissa kopioidaan osakeyhtiömaailmasta lainattuja ajatusmalleja ja arvostuksia.
Silloin saattaa jäädä varjoon osuuskunnille tärkeitä tutkimusaiheita.
Naiset edistävät vastuullisuusosaamista
Sukupuolten tasapainoa ja merkitystä hallituksissa on tutkittu runsaasti osakeyhtiömaailmassa, mutta häviävän vähän osuuskunnissa.
Osakeyhtiötutkimus on osoittanut monimuotoisten hallitusten suorituskyvyn olevan yksipuolisia hallituksia parempi.
Se on myös osoittanut, että naiset parantavat yrityksen hallituksen vastuullisuusosaamista. Vain yksi kirjallisuuskatsaukseni tutkimus sivusi kyseistä aihetta osuuskunnissa. Ottaen huomioon vastuullisuuden ison roolin tämän päivän yritysmaailmassa, on tätä pidettävä merkittävänä puutteena osuuskuntien tutkimuksessa.
Osakeyhtiömaailmassa omistajuus on viime aikoina nostettu tärkeäksi kilpailutekijäksi. Osuuskunnissa hallintoneuvosto voi ottaa omistajuuden kehittämisessä uudenlaista roolia esimerkiksi aktivoimalla jäsenten osallistumista ja toimimalla linkkinä hallituksen ja jäsenistön välillä.
Tästä näkökulmasta tulisi lisätä myös osuuspankkien, -kauppojen ja työosuuskuntien omistajuustutkimusta.
