“Osuustoiminta edustaa suurta siivua suomalaisesta talouselämästä. Siksi pidän tärkeänä, että sille on eduskunnassa oma foruminsa ja verkostonsa”, toteaa eduskunnan osuustoimintaryhmän puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Petri Honkonen.
Osuustoimintaryhmä perustettiin keväällä 2020. Petri Honkonen valittiin silloin varapuheenjohtajaksi, mutta ministerikiireidensä takia hän ehti viime vaalikaudella käytännössä olla vähemmän mukana tilaisuuksissa.
Uuden vaalikauden koittaessa ja eduskunnan aloittaessa Pellervo järjesti kansanedustajille jälleen tutustumistapaamisen kesäkuussa.
Uusia edustajia ilmoittautuikin mukaan monta, ja lopulta ryhmän jäsenlistalle kertyi 39 nimeä. Heistä moni toimii jonkin osuuskunnan hallinnossa, mutta eivät suinkaan kaikki.
“Olen iloinen, että osuustoimintaryhmässä ovat eri eduskuntapuolueet hyvin edustettuina. On selvää, että tilaisuuksiin osallistumiselle on varsinkin hallituspuolueiden edustajilla ajoittain aikataulullisia haasteita, mutta kiinnostus on tietysti tärkeintä”, Honkonen sanoo.
“Ryhmän toiminta lähti jälleen käyntiin hyvin ja innostuneesti. Ideana on toimia ja kohdata yli puoluerajojen; siihen eduskunnassa ehdottomasti tarvitaan erilaisia verkostoja.”
Oppia ja tutustumismahdollisuuksia
Osuustoimintaryhmän toiminnan tavoitteena on tarjota kansanedustajille oppia osuuskuntamallista ja tutustumismahdollisuuksia eri yrityksiin.
Marraskuussa ryhmä vieraili Metsäliitto Osuuskunnassa. Se oli jatkoa viime kauden vierailuille, joita ehdittiin tehdä LähiTapiolaan, Valiolle ja SOK:lle.
“Meitä kiinnostaa sekä se, miten osuuskunnat toimivat omalla toimialallaan, että yleisesti yritysmuotoon liittyvät näkökulmat”, Petri Honkonen korostaa.
Metsäliitossa kansanedustajat saivat kuulla pääjohtaja Ilkka Hämälältä, miten merkityksellinen osuuskuntatausta konsernille on.
Se ohjaa pitkäjänteiseen pääomankäyttöön ja investointeihin, jotka painottuvat kotimaahan.
Ulkomaisissa neuvotteluissa osuuskuntaulottuvuuden esiintuominen on herättänyt positiivisia reaktioita.
Kansanedustajat kyselivät vierailun isänniltä ahkerasti myös uudistavasta metsätaloudesta, jonka käytänteissä Metsäliitolla on tavoitteena koko alan muuttaminen.
Petri Honkosen mukaan eduskunnassa on yleisesti käyty osuuskuntiin liittyvää keskustelua aivan liian vähän. Tarvetta ymmärryksen lisäämiselle on.
“Osuustoiminta edustaa suurta siivua suomalaisesta talouselämästä.”
Ensi vuodelle on suunniteltu muun muassa tapaamista energia-asioihin liittyen. Osuuskuntamallin mahdollisuudet energiayhteisöissä ovat aihe, jossa on paljon tulevaisuuden kehittämispotentiaalia.
Kestävyysraportointidirektiivin kansallinen soveltamisen lainsäädäntö on parhaillaan käsiteltävänä talousvaliokunnassa, ja syksyllä kansanedustajille taustoitettiinkin osuuskuntien ajatuksia.
Eduskunnalle tulossa on myös osakeyhtiölain uudistus, jonka yhteydessä osuuskunnissa toivotaan myös osuuskuntalain päivittämistä.
Osuuskunnilla on merkittävää vaikutusta Suomen talouteen, sillä viime vuonna ne maksoivat yritysveroja 700 miljoonaa euroa, palkkoja 3,6 miljardia, investoivat yli kahdella miljardilla eurolla ja tarjosivat noin 100 000 työpaikkaa eli 5,5 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista.
