Vanhoihin perinteisiin pohjautuvat osuuskunnat kehittyvät ja hyödyntävät uusia keksintöjä. Hyvä esimerkki tästä löytyy Afrikasta, kuten osoitan tekeillä olevassani väitöskirjassani.
Tutkin Village Community Bank (VICOBA) -yhteisöpankkeja ja mobiilirahapalvelua Tansaniassa. Jäsenomisteiset VICOBAt, eräänlaiset osuuskassat, ovat etenkin naisten suosimia epävirallisia osuuskuntia. Niiden jäsenet laittavat viikoittain tietyn summan rahaa ryhmän kassaan ja saavat vuoden kierron jälkeen säästönsä takaisin. Osa Tansanian VICOBista on myös virallisia, rekisteröityjä osuuskuntia.
VICOBAt voivat harjoittaa liiketoimintaa, kuten saippuan valmistusta, batiikkivärjäystä ja pienkanalan pyörittämistä. Tällä tavalla saadaan tuloja ryhmän kassaan, josta ryhmän jäsenet voivat tarvittaessa hakea myös lainaa.
Jäsenet päättävät yhdessä säännöistä, jotka koskevat lainanmaksua, ryhmätapaamisia ja osuuskunnan toimintaa.
Afrikassa yleinen mobiiliraha on puolestaan palvelu, jonka avulla käyttäjä voi siirtää rahaa toiselle mobiilirahakäyttäjälle, maksaa laskuja ja ottaa lainan ilman älypuhelinta tai pankkitiliä.
Osuustoimintatutkimus kiinnostaa Tansaniassa
Tutkimuksessani selvitän: Miksi naisyrittäjät liittyvät VICOBA-ryhmiin Tansaniassa? Mikä rooli mobiilirahalla on yrittäjien arjessa? Mitä vaikutuksia näillä ryhmillä on naisten elämään ja yrityksiin?
Keräsin tutkimusaineistoni Dar es Salaamissa kenttäjaksoilla vuosina 2024 ja 2025. Tutkimuskohteeni on mielenkiintoinen. Tansaniassa suurin osa väestöstä työskentelee yrittäjänä varjotaloudessa, jota ei virallisesti veroteta eikä valvota. Tansaniassa on yli 100 000 VICOBA-osuuskuntaa, maa on myös yksi Afrikan suurimmista mobiilirahamarkkinoista. Osuustoimintatutkimus on niin ikään arvostettu tieteenala Tansaniassa.
Haastattelin kääntäjän avulla swahiliksi VICOBA-ryhmän noin 80 naisjäsentä ja reilut kymmenen miesjäsentä. Lisäksi osallistuin VICOBA-tapaamisiin ja valokuvasin jäsenten toimintaa. Aineisto antaa hyvän kuvan osuuskassojen vaikutuksesta naisten elämään ja valottaa myös miesten näkemyksiä.
VICOBA-lainat elintärkeitä pienyrittäjille
Tulosten mukaan VICOBA-lainat ja osuuskunnat ovat naisille elintärkeitä. Säästöjensä ja lainojensa avulla naiset pystyvät pyörittämään kotitalouttaan ja pienyritystään. Tyypillisesti he maksavat lainansa yrityksestä saamillaan tuloilla, säästöillä – tai muualta otetulla lainalla.
Ryhmien suurimmat ongelmat liittyvätkin lainan takaisinmaksuun. Vastaajien mukaan yllättävän tilanteen sattuessa yksilön talous voi kaatua niin, että lainanmaksu ei vain onnistu.
Toisaalta jotkut arvelevat, että VICOBA on epärehellisille ihmisille hyvä tilaisuus ottaa helposti laina ja kadota rahat mukanaan.
Toisinaan kilpailu jäsenten kesken tai muiden paikallisten osuuskuntien välillä tuo haasteita. Yksi nainen kertoi: Meillä oli vuorot saippuanvalmistuksessa, mutta aina joku sanoi, että ”minulla on sitä ja tätä, en voi hoitaa vuoroani”.
Samoin jos kaikki lähikortteleiden naiset tekevät ja myyvät saippuaa, tarjontaa voi olla kysyntää enemmän. Naisilla oli kuitenkin intoa ja ideoita muodostaa ja pyörittää uusia osuuskuntaprojekteja. Laakereilla lepääminen ei kuulu heidän pirtaansa.
Tansanian valtion ja kehitysyhteistyöjärjestöjen pitäisikin ottaa yhteisön tarpeet ja ideat paremmin huomioon. Pitkällä aikajänteellä tästä hyötyisivät niin yksilöt kuin yhteiskunta.
Mobiilirahan valttina nopeus
Jokaisella ryhmäläisellä on jonkinlainen puhelin ja mobiilirahapalvelu. Mobiiliraha on kätevä etenkin silloin, kun kaupunkialueella asuvat haluavat lähettää rahaa maaseudulla asuville sukulaisilleen.
Mobiilirahapalvelu voi hyödyttää myös VICOBA-toimintaa. Mobiilirahalla jäsenet pystyvät valvomaan rahankulkua ryhmässä ja maksamaan lainansa kätevästi.
Mobiililainat sen sijaan eivät ole suosiossa: VICOBA-lainojen ehdot ovat reilummat kuin mobiililainoissa, joissa on lyhyet takaisinmaksuajat ja korkeat korot. Kuten meillä pohjoisessa, myös Afrikan mobiiliainamarkkinoita on syytä valvoa ja kehittää vastuullisiksi.
Kaiken kaikkiaan VICOBAlla on positiivinen vaikutus naisten itsetuntoon, talouteen ja asemaan yhteisössä. Perinteisten sukupuoliroolien vuoksi työnjako kotona pysyy kuitenkin ennallaan.
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Helsingin yliopistossa.
