Yritysten yhteiskunnallinen rooli koostuu hyödykkeiden ja palveluiden tuottamisesta sekä tarvittavien resurssien kokoamisesta.
Yritykset työllistävät, maksavat veroja, hoitavat alati kasvavan osan byrokratiasta sekä ottavat yhä enemmän vastuuta tasa-arvo-, ympäristö- ja ilmastohaasteiden ratkaisemisesta.
Tämän ohella, ja väheksymättä tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin panosta, merkittävä määrä innovaatioista synnytetään kaupallisin tarkoitusperin. Vuonna 2021 yritysten osuus kaikista tutkimus- ja kehittämismenoista oli
Tilastokeskuksen mukaan 69 prosenttia ja kotimaisten yritysten osuus menojen rahoittamisesta 57 prosenttia.
Elintarvikeala näyttää suuntaa
Elintarviketeollisuutemme on tutkimus- ja kehitysinvestointien osalta suhteellisesti Euroopan suurin ja maailman viidenneksi suurin. Se on myös ensimmäisenä Suomessa käynnistänyt toimialakohtaisen TKI-tiekarttatyön.
Mitä yritysten raportit kertovat alan tutkimus- ja kehitysintensiteetistä vuosina 2019–2022? Panostivatko osuuskunnat omistamine yrityksineen t&k-toimintaan enemmän vai vähemmän kuin muut yritykset?
”Merkittävä määrä innovaatioista synnytetään kaupallisin tarkoitusperin.”
Osuustoimintayrityksistä Valio on käyttänyt näihin toimintoihin säännöllisesti eniten varoja eli noin 1,5 prosenttia liikevaihdostaan, vastaavasti Arla-konserni jää hiukan alle prosenttiin.
Pienemmät maidonjalostajat, kuten Satamaito, Maitomaa ja Maitokolmio, eivät julkaise erikseen euroja, mutta vuosikertomusten mukaan niilläkin on t&k-toimintaa uusien tuotteiden ja tuotepäivitysten aikaansaamiseksi.
Lihataloista HKScanilla menoja on ollut vajaan 0,5 prosentin verran liikevaihdosta ja Atrialla yhden prosentin molemmin puolin.
Muista yhtiöistä Apetit raportoi kaikkien tutkimus- ja kehitysmenojen olleen vuosina 2019–2022 puolisen prosenttia liikevaihdosta. Fazer-konsernilla vastaavat luvut ovat vajaan prosentin luokkaa, juomateollisuuden puolella Olvilla prosentin molemmin puolin ja suomalais-norjalaisella alkoholiyhtiö Anoralla puolen prosentin kieppeillä.
Raisiolla menot ovat olleet melko korkealla 1,5 prosentin tasolla, jopa lähempänä kahta prosenttia.
Pienempi pörssilistattu valmisruokavalmistaja Fodelia toteaa 2022 toimintakertomuksessaan, että t&k-kulut eivät ole määrältään merkittävät. Hämmentävää, kun yhtiön visiona on olla halutuin ja menestyvin elintarvikealan uudistaja.
Valtio nostaa t&k-rahoitusta
Tyypillinen t&k-menojen taso on siis vajaan prosentin liikevaihdosta. Molemmissa ryhmissä on sekä alittajia että ylittäjiä.
Valtaosalla suhteellinen osuus on hiukan laskenut tällä tarkastelujaksolla.
Tuoreen hallituksen ohjelman mukaan valtio nostaa t&k-rahoituksen 1,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä, jos yksityinen sektori kasvattaa omansa 2,8 prosenttiin.
”Tyypillinen t&k-menojen taso on vajaan prosentin liikevaihdosta.”
Selvyyden vuoksi todettakoon, että bkt- ja liikevaihto-prosenttiosuus eivät ole vertailukelpoisia. Kansantaloudellisesti taso on tärkeä tavoite, mutta onko se järkevää yksittäisten yritysten kannalta?
Pääasiassa t&k-panosten hyödyllisyys tulevan menestyksen kannalta tunnustetaan, mutta vastakkaistakin on väitetty.
T&k-päätösten keskiössä on panosten tasapaino nykyisen liiketoiminnan ylläpitämisen, taloustieteilijä Clayton Christenseniä mukaillen vähittäisten innovaatioiden, sekä uutta ylivertaisuutta tuottavien, mutta onnistumiseltaan epävarmojen mullistavien innovaatioiden välillä.
Tässä viiteryhmässä olisikin ehkä hedelmällisempää tutkia kokonaisuutta. Myös korvausinvestoinneissa vähintään oheistavoite on tuote-, tuotantomenetelmä- tai muu toimintaedellytyksiä koskeva parannus.
Yrityskaupat ovat myös oma lukunsa eikä niitä kirjata t&k-menoihin!
Talousjohdon pöydällä
Taloushallinnon ja -johdon kannalta aiheeseen liittyy monia mielenkiintoisia näkökulmia.
Kannattavuus- ja kassavirtalaskennan ohella esimerkkeinä voi nostaa t&k-menojen aktivoinnin ja sen vaikutuksen varojen jakoon, vastaista tulonodotusta ja poistoaikoja koskevat ohjeistukset sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan määräaikaiset verosäännökset yhdistelmä- ja lisävähennyksestä.
Myös julkista rahoitusta – niin kotimaista kuin kansainvälistäkin – on saatavilla tuki- ja lainamuotoisena muun muassa Business Finlandin, ELY-keskusten ja Leader-toimintaryhmien välittämänä.
Määrä kasvaa, jos hallitusohjelman kirjauksia toteutetaan ja yritykset niin haluavat.
Kirjoittaja on ekonomi ja juristi sekä PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja.
