”Pöllölän seitsemässä asunnossa jokaisessa on oma keittiö ja kylpyhuone. Lisäksi Pöllölässä on runsaasti yhteisiä tiloja, kuten keittiö, lasikuisti, olohuone ja sauna”, Osuuskunta Pöllökartanon toimitusjohtaja Leena Ilmola kertoo.
Monet päivittäiset tehtävät ja askareet, kuten lounaat tehdään yhdessä. Asukkaat viettävät paljon aikaa yhdessä, mutta jokainen voi halutessaan vetäytyä omaan asuntoonsa ja omaan rauhaansa.
”Osuuskunta Pöllökartano syntyi eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle tekemäni Hyvinvointiyhteiskunta 2030 -selvityksen yhteydessä. Mukana oli neljä ammattilaisryhmää ja yksi maallikkoryhmä, jotka kukin tekivät oman tulevaisuuskuvansa tilanteeseen, jossa talous ei kasva ja yhteiskunnalla ei ole resursseja entisenlaiseen hoitoon”, Ilmola kertoo.
Leena Ilmolan mukaan sattumalta Luopioisissa kokoontunut maallikkoryhmä teki Säällinen elämä -skenaarion, jossa todettiin vertaisverkoston tuottavan palvelut, joihin yhteiskunnalla ei ole varaa. Yhteisöasuminen myös pienentää hiilijalanjälkeä. Pöllökartanoa voikin pitää yhteisöasumisen yhtenä edelläkävijänä.
Osuuskuntamuoto tukee yhteisöllisyyttä
”Osuuskunta haluttiin yritysmuodoksi, koska teimme paljon talkoita, emmekä halunneet Pöllölän koskaan joutuvan espereiden ja attendojen haltuun”, Ilmola korostaa.
Ilmolan mukaan asukkaat pääsevät pienellä 30 euron sijoituksella mukaan, joten Pöllölään muuttaminen on kaikille mahdollista.
”Osuuskuntamuoto tukee yhteisöllisyyttä, koska päätämme itse asioistamme. Asukaskokouksessa pienemmät asiat, hallituksessa suuremmat. Asukaskokous valitsee myös uudet asukkaat.”
”Luonnollisesti yhteisasuminen vähentää yksinäisyyttä. Olemme tutkineet ja kehittäneet erilaisia hyvinvointiyhteiskunnan malleja. Nyt on ideoinnissa malli, jossa yksinäinen ihminen saa rahaston kautta sitä tukea ja turvaa, jonka omaiset yleensä antavat”, Ilmola toteaa.
Osuuskunnan jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, mutta Pöllölän asukkaille jäsenyys on pakollinen. Osuuskunnan hallituksessa on 1-2 asukasta ja loput ovat ulkopuolisia.
Ilmola huomauttaa, että Pöllökartano on nimenomaan asumisosuuskunta. Asumisosuuskunnassa kaikki asukkaat ovat vuokralaisia ja osuuskunta omistaa asunnot. Sen sijaan asunto-osuuskunnassa jokainen asukas omistaa asuntonsa. Lisäksi Ilmola toteaa, että Pöllökartano on itsenäinen toimija, eikä se liity esimerkiksi soteen mitenkään.
”Asumisosuuskunta sopii maaseudulla erinomaisesti asumismuodoksi, koska se on kaikille taloudellisesti mahdollista.”
Asukkaat maksavat vuokraa 12 euroa oman asuntonsa neliöltä sekä sata euroa yhteisistä tiloista. Asuntokohtaisella vuokralla ja yhteisten tilojen maksuilla lyhennetään remonttilainaa, maksetaan sähkö-, vesi- ja lämpölaskut, nettiyhteys, jätehuolto ja talon kunnossapito. Pöllökartanossa on maalämpö. Ulkopuolista palkattua henkilökuntaa ei ole.
Vanhan sairaalan uusi elämä
Pöllölä on remontoitu entisestä Luopioisten mielisairaalasta. Mielisairaala oli rakennettu kierrätyshirsistä vuosina 1913–14. Nykyiseen asuunsa rakennus remontoitiin vuosina 2016–17. Tilaa on 550 neliötä kolmessa kerroksessa. Pienin seitsemästä asunnosta on 24 ja suurin 55 neliötä. Yhteisiä tiloja on noin 100 neliötä.
”Osuuskunta Pöllökartano perustettiin vuonna 2014. Seuraavana vuonna ostettiin tyhjillään oleva Pöllölä eurolla Pälkäneen kunnalta. Pitkälti talkoilla tehty remontti tuli maksamaan noin 750 000 euroa. Talo oli huonommassa kunnossa kuin luulimme”, Leena Ilmola kertoo.
Tänä päivänä Pöllölässä asuu tyytyväisiä asukkaita ja kanssakäyminen on vilkasta. Yhteinen tekeminen luo yhteisöllisyyttä, joka tietenkin luo viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Yhteisöllisyydestä huolimatta on myös mahdollisuus omaan yksityisyyteen.
