Martin Nordell: Näkymät työelämäprofessuuriin

Teksti Martin Nordell | Kuva Turun Sanomat

Åbo Akademin työelämäprofessori Martin Nordellin mielestä osuuskunnat pitäisi tuoda paremmin esiin uskottavana vaihtoehtona yritysideoiden testaamiseen.

Jaa artikkeli

Olen toiminut syyskuun alusta työelämäprofessorina Åbo Akademissa. Tehtävässäni tulen keskittymään kestävän yrittäjyyden tutkimukseen ja opetukseen erityisesti osuuskuntien näkökulmasta.

Väitöskirjani tein vuonna 2016 strategiasta ja siitä, miten yritysten keskijohto näkee strategian merkityksen omassa organisaatiossaan. Jonkinlainen strategiakytkös tulee varmasti olemaan myös projekteissani työelämäprofessorina.

Työskentelen edelleen myös portfoliojohtajana viinien maahantuoja Delta Wines Finland Oy:ssä, jonka kautta olen päässyt työskentelemään viiniosuuskuntien kanssa. Uskon vahvasti, että näistä kokemuksistani voimme poimia paljon hyviä oppeja ja käytäntöjä myös Suomeen.

Mielenkiintoista on, että maailman viineistä yli puolet ovat osuuskuntien tuottamia. Uskallan sanoa, etteivät isot viinimaat, kuten Italia ja Ranska, olisi edes olemassa ilman osuuskuntia. Esimerkkinä tästä Pohjois-Italian Trentinossa jopa 92 prosenttia kaikista viinistä on osuuskuntien valmistamia.

”Maailman viineistä yli puolet ovat osuuskuntien tuottamia. ”

Jotain kertoo myös se, että seitsemän Italian 15:stä suurimmasta viinintuottajasta on osuuskuntia. Ne ovat myös pääsääntöisesti yli sata vuotta vanhoja ja pärjäävät edelleen todella hyvin.

Esimerkiksi Cantine Mezzacorona on perustettu vuonna 1904 ja Cantina d’Isera kolme vuotta myöhemmin.

Osuuskuntien rooli on siis ollut hyvin merkittävä jo pidemmän aikaa, mikä osoittaa niiden kestävyyden.

”Isot viinimaat, kuten Italia ja Ranska, eivät olisi edes olemassa ilman osuuskuntia”, Martin Nordell sanoo.

Osuuskunta on alkujaan ollut pienviljelijälle mahdollisesti ainoa väylä myydä rypäleensä. Tilan rypäleet ovat menneet osuusmeijeriä vastaavalle viiniosuuskunnalle, joka valmistaa ja pullottaa viinit.

Tämä toimintamalli pätee edelleen. Jäsenenä tuottaja omistaa myös osuuden itse osuuskunnasta.

Tässäkin tapauksessa osuuskunnat ovat olemassa yhteisen tavoitteen takia. Ne ovat demokraattisesti hallinnoituja ja toimivat jäsentensä hyväksi.

Kuulostaa hyvältä, eikö vaan?

Osuuskuntien vahvuuksia ei tunneta

Kaiken tämän valossa on mielestäni aiheellista kysyä, miksi osuuskuntia perustetaan tällä hetkellä niin vähän.

Opiskelijoilta kysyttäessä melko harva edes mainitsee osuuskuntamallin vaihtoehtona, jos pitää miettiä uutta liiketoimintamallia.

Johtuuko tämä kenties tietämättömyydestä vai puhtaasti siitä, ettei välttämättä ymmärretä osuuskuntamallin vahvuuksia ja lukuisia hyviä puolia.

”Osuuskunnat ovat olemassa yhteisen tavoitteen takia. Ne ovat demokraattisesti hallinnoituja ja toimivat jäsentensä hyväksi.”

Osuuskunta sopii erityisesti tilanteisiin, joissa jäsenet haluavat työskennellä tasavertaisesti jakaen sekä vastuut että edut keskenään.

Mielestäni osuuskunnat pitääkin tuoda paremmin esiin uskottavana vaihtoehtona yritysideoiden testaamiseen.

Tämän eteen tulen myös itse työskentelemään, niin tutkimuksen kuin opetuksen kautta.

Jos viinimaa Italia ei olisi olemassa ilman osuuskuntia, on sen vahvuuksiin voitava luottaa myös täällä koti-Suomessa.

Kirjoittaja on kauppatieteiden tohtori ja Åbo Akademin työelämäprofessori.

Martin Nordell on Puhujana Pellervon Päivässä 11.4.2024.

Left Menu Icon
Right Menu Icon