Vuoden takaisessa OT-lehden analyysissä arveltiin, että rajuun laukkaan hypännyt inflaatio voisi auttaa etenkin ruokaketjun osuuskuntia. Näin kävikin. Inflaatiosta oli muillekin osuuskunnille enemmän hyötyä kuin haittaa.
Inflaatio uutisoitiin viime vuonna niin näyttävästi, että yhteiskuntaan syntyi hintojen nostot yleisesti hyväksyvä ilmapiiri. Tämä oli yrityksille mieleen. Oli hyvä, etteivät osuuskunnatkaan ujostelleet hintojen nostoja.
Kauppa kärsi, alkutuottaja hyötyi
Kun vedetään mutkat suoriksi, ruokaketjussa inflaatiosta hyötyivät eniten maataloustuottajat, vähiten vähittäiskauppa.
Kauppalehden teettämistä tilinpäätösanalyyseistä 2018–22 nähdään, että vähittäiskaupan yritysten pääoman tuottoaste putosi viime vuonna 8,1 prosenttiin, kun se neljä vuotta aikaisemmin oli kaksinkertainen ja siinä välissä jopa 22,2 prosenttia.
Maitotiloilla sijoitetun pääoman tuotto kasvoi vuoden 2018 6,7 prosentista viime vuoden 11,7 prosenttiin. Broilerinlihan tuottajilla pääoman tuotto on pysynyt vakaana, 11 prosentissa, ja sianlihan tuottajilla seitsemässä prosentissa.
Vähittäiskaupan liikevaihto supistui viime vuonna 0,3 prosenttia, alkutuotannon liikevaihto kasvoi yli 10 prosenttia. Kauppalehden analyysi kattoi tuhat osakeyhtiöitettyä maatilaa, mikä on vain kaksi prosenttia Suomen kaikista maatiloista.
"Valion hyvän tuloksen tekijänä on myös huippuluokan innovaatiotoiminta kasvipohjaisissa elintarvikkeissa."
Vaikka Kauppalehden analyysi on hieman kevyellä pohjalla, on uutinen maataloudelle myönteinen. Maatilat ja niiden omistamat osuuskunnat ja osakeyhtiöt uskalsivat tehdä reiluja hinnankorotuksia, joilla korjattiin aikaisempaa tulonjakovääristymää.
S-ryhmäkin avasi toimitussopimuksiaan ja teki uusia sopimuksia korkeammilla hinnoilla. Tämä tapahtui kaupan oman kannattavuuden kustannuksella.
Valio nosti maidon tuottajahintaa viime vuonna 32 prosentilla ja sai vietyä korotuksen tuotteiden myyntihintoihin.
Valion hyvän tuloksen tekijänä on myös huippuluokan innovaatiotoiminta kasvipohjaisissa elintarvikkeissa. Huomionarvoista on niin ikään se, että Valion liikevaihdosta lähes 40 prosenttia tulee viennistä.
Osuuskuntapohjaisten lihatalojen, Atrian ja HKScanin, toiminta viime vuonna ansaitsee myös kiitoksen. Toivottavasti jäsenet ovat sen osanneet yritysten johdolle antaa.
Metsässä pimeni keväällä
Metsä Groupin, kuten muidenkin metsäyhtiöiden, viime vuosi ja tulos olivat erinomaiset. Metsä Group maksoi 1 270 miljoonan euron tuloksestaan osuuskunnan jäsenille osuuspääoman korkoina 101 miljoonaa euroa.
Hyvän tuloksen kivijalkana on yhtiön pitkäjänteinen investointiohjelma.
"Metsäteollisuudelle inflaatio on ollut myrkkyä."
Tänä vuonna Metsä Groupia nakertavat puupohjaisten tuotteiden, kuten sellun, sahatavaran ja pakkauskartongin, huono kysyntä ja raakapuun kova hinta.
Metsäteollisuudelle inflaatio on ollut myrkkyä. Kuluttajatuotteiden kysyntä on vähentynyt, mikä on pienentänyt kartongin kysyntää. Korkojen nousu on hyydyttänyt rakentamisen.
Omistajat voivat katsella metsänsä kasvamista rauhallisin mielin, vaikka Metsä Groupin ensimmäisen vuosipuoliskon tulos jäi kolmanneksen pienemmäksi kuin edeltävänä vuonna. Metsäteollisuudessa suhdannevaihteluihin on totuttu.
Nähtäväksi jää, vaikuttaako kuluvan vuoden huono tulos Metsä Groupin investointien toteutusaikatauluun. Esimerkiksi päätös Kaskisiin suunnitellusta uudesta kartonkitehtaasta saattaa viivästyä.
Raha tulee rahan luo
Harva muistaa aikaa, jolloin pankeilla tai vakuutusyhtiöillä olisi mennyt huonosti. Ei mennyt viime vuonnakaan, ja kuluvana vuonna menee vieläkin paremmin.
Osuustoiminnallisten pankkien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden menestys on täysin niiden omaa ansiota. Vakavaraisuutta on kerätty vuosien saatossa sitkeästi ja liikoja riskejä on vältetty.
Pankit voisivat tässä tilanteessa osoittaa solidaarisuutta vuosikymmeniä mukana olleille omistajilleen joko nostamalla talletusten korkoja tai jakamalla hieman reilummin bonuksia tai tuottoja muilla tavoin.
"Osuustoiminnallisten pankkien ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden menestys on täysin niiden omaa ansiota."
Korkojen nopea nousu ei ole aiheuttanut pankeille normaalia enempää luottotappioita. Niitä on jatkossa odotettavissa hieman enemmän, mutta tuskin ongelmaksi saakka.
Vakuutusalalla yritysjärjestelyt jatkunevat POP-Vakuutuksen myynnin jälkeenkin. Vahinkovakuutuksen pelikentällä on kuusi yhtiötä alle kolmen prosentin markkinaosuuksilla.
Vahvaa riskinsietokykyä vaativalla alalla pienuus ja paikallisuus ei ole tällä kertaa vahvuus.
Onko sijoitusosuuskunnalla sielu?
Heterogeenisen ryhmä osuustoimintakentällä ovat niin sanotut sijoitusosuuskunnat. Monet niistä ovat vanhoja puhelinosuuskuntia. Kaikki yli satavuotiaat osuuskunnat eivät ole löytäneet uutta suuntaansa, niiltä on kadonnut sielu.
Muutamilla sijoitusosuuskunnilla on oikeansuuntaisia strategioita. Esimerkiksi itäsavolainen BLC-osuuskunta keskittyy omistamaan tietoliikenneinfraa ja valokuituverkkoja. Tämä kunnioittaa aikaisemman teleosuuskunnan arvoja.
Modernia infraa syrjäisemmillä seuduilla juuri tarvitaan, eivätkä kaupalliset yhtiöt sitä koskaan harvaan asutuille seuduille rakenna. Uskoisin, että 8 000 BLC-osuuskunnan jäsentä arvostaa osuuskuntansa toimintaa.
"Itäsavolainen BLC-osuuskunta keskittyy omistamaan tietoliikenneinfraa ja valokuituverkkoja."
Länsi-Savossa päädyttiin lähes samoista lähtökohdista lakkauttamaan MPY Osuuskunta. Johto ei nähnyt osuuskunnalla olevan riittäviä resursseja toiminnan kääntämiseen uuteen suuntaan.
Osuuskunta myytiin kaupallisille yrityksille ja 75 miljoonan euron kauppasumma jaettiin nykyisille jäsenille.
Vanhoja teleperinteitä on kipuiltu Kuopiossakin. KPY-osuuskunta on yrittänyt rakentaa itselleen uutta aarrearkkua, mutta tikalla heittelyksi suunnan etsiminen on tainnut jäädä.
Nyt koossa on monialainen sijoitusosuuskunta, joka ei tunnu tietävän, mitä seuraavassa kuussa tapahtuu.
Kannattaisikohan kysyä jäseniltä?
Mitä tekee Tradeka?
Osuuskunta Tradekan päämäärät ovat jääneet hieman hähmäisiksi. Osuuskunta tekee yleensä hyvää tulosta, josta viime vuosi oli huonojen sijoitustuottojen vuoksi poikkeus.
Ulkopuolisen, ja varmasti osuuskunnan jäsenenkin, on hieman vaikea ymmärtää, miksi Tradeka on lähtenyt mukaan kaikkiin nykyisiin liiketoimiinsa autojen katsastuksesta lähtien. Mitä synergioita eri toimialat tuovat?
"Tällaiselle yhteiskuntavastuulle olisi julkisten terveyspalvelujen resurssivajeessa kysyntää."
Voisikohan Tradeka jäsenkuntansa korkeasta keski-iästä johtuen keskittyä hieman enemmän omistamaansa terveys- ja hoivapalvelutoimintaan?
Tällaiselle yhteiskuntavastuulle olisi julkisten terveyspalvelujen resurssivajeessa ja yksityisten terveyspalvelujen pohjattomassa ahneudessa kysyntää. Selkeä painopistealue palauttaisi osuuskunnalle sielun.
