Vuonna 2017 talouskehitys elpyi, inflaatio pysyi maltillisena ja korkotaso erittäin alhaisena. Suomen talouden kolmen prosentin reaalikasvu perustui viennin, investointien ja yksityisen kulutuksen vankkaan vetoon ja yleiseen luottamukseen talouden suotuisasta kehityksestä. Kustannuskilpailukyky koheni ja vaihtotase osoitti vihdoin ylijäämää.
Hintapoukkoilu, kuluttajatarpeet, rehukustannukset, tuontikilpailu, kauppasota, tuottajamäärä – ja Venäjä. Maitoalalla riittää ratkaistavia ongelmia. Vikkelimmät ja kekseliäimmät kääntävät ne voitoksi. Maito-osuuskunnille vuosi 2017 oli välirauhan aikaa. Mutta taisto jatkuu ja tuimana.
Lihan kokonaiskulutus pysyi vuonna 2017 edellisen vuoden tasolla. Siipikarjanlihan kulutus kuitenkin jatkoi kovaa kasvuaan ja oli 6 prosenttia edellisvuotta korkeampi. Myös naudanlihan kulutus kasvoi prosentin verran. Sianlihan kulutus puolestaan laski vajaat neljä prosenttia.
EU:n maatalouskomissaari toivottaa osuuskunnat mukaan uudistamaan unionin maatalouspolitiikkaa. CAP-uudistuksen painopiste seuraavalla kaudella on ympäristöteoissa.
Kilpailu huolettaa pk-sektorin osuuskuntia, vaikka palveluille riittää edelleen kysyntää. Paineet kasvavat erityisesti sote- ja kulttuurialan osuuskunnissa.
Pariisin ilmastosopimuksen 2015 mukaan kehittyneiden teollisuusmaiden tulee vähentää hiilidioksipäästöjään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteet ovat kovia, mutta on silti todennäköistä, että ne eivät vielä tule riittämään.
Saksan osuustoiminnan voimahahmo ei unohtanut yhteiskunnan vähäväkisiä.
Norrmejerier, Skånemejerier, Gäsene Mejeriförening… Ruotsissa on Arlan lisäksi kymmenkunta muuta maitoalan osuuskuntaa.
”Coompanion tukee työllään yrityksiä, joissa ihmiset toteuttavat ideoitaan yhdessä, demokraattisesti ja hyödyksi itselleen sekä maailmalle.” Ei mikään pieni missio.
Oli myös Swedish Meatsin kannalta oikea päätös, että HK Ruokatalo tuli sen ostajaksi vuonna 2006. Näin sanoo maanviljelysneuvos Marcus H. Borgström. Juuri hänen puheenjohtaja-aikanaan silloisen HK Ruokatalon hallituksessa tämä suomalainen lihaosuuskunta alkoi kasvaa maan rajojen ulkopuolelle, myös Ruotsiin.
Perimmäinen syy osuuskuntien menestymiseen on toiminnan tarkoitus ja sen perustaksi kehitetty yrittäjyysmuoto.
Pienosuuskunnat ovat vahvasti mukana kesätapahtumien järjestämisessä. OT-lehti keräsi joukon kesätapahtumia ja näyttelyitä, joissa järjestäjänä on osuuskunta tai osuuskunnan jäsenet.
