Osuustoiminta on kansainvälinen liike. Mutta ei tämä sitä tarkoita, että suomalaiset osuuskunnat olisivat omistukseltaan kansainvälisiä. Päin vastoin, meillä ei ole yhtään sellaista kuluttaja- tai tuottajaosuuskuntaa eikä keskinäistä yhtiötä, jolla olisi omistajia ulkomailla. Monella osuuskunnalla lienee tarve arvioida potentiaalinen jäsenkunta uusiksi. Tai lopettaa kokonaan.
”Keskikokoisella tekemisellä voi menestyä globaalissa maitomarkkinassa,” tiivistää pohjalaisen Osuuskunta Maitokolmion toimitusjohtaja Juha Murto-Koivisto.
”Kuumia kysymyksiä tulee aina. Niitä osuustoimintaporukalla ratkaistaan. Nyt se on ilmasto. Alkutuotannon taloudellinen kestävyys on jatkossakin iso juttu.” Näin sanoo osuustoiminnan moniottelija Seppo Paavola, jolla on päässään tilanteen mukaan Atria-ryhmän, osuuspankin tai Pellervon lippalakki – nyt kaikki yhtä aikaa.
Professori Anu Puusa tekee suomalaista osuustoimintamallia tunnetuksi perinteisellä järjestötyöllä ja virtuaalisesti.
Maailman osuustoimintakongressi järjestetään Soulissa, Koreassa sekä verkossa 1.–3. joulukuuta teemalla Osuustoimintaidentiteettimme syventäminen.
Hollantilaisessa Herenboeren-osuuskunnassa tuotannosta vastaa palkattu ammattilainen. Osuuskunnan jäsenet päättävät mitä tilalla tuotetaan, voivat halutessaan auttaa tilan töissä ja saavat elintarvikkeet itselleen.
Kaikille suomalaisille tuttu vihreän sävyinen maailma on todistetusti menestyksekäs konsepti. S-ryhmän hypermarketketju Prisma menestyi erittäin hyvin vuoden 2021 brändivertailussa päätyen 18. sijalle satojen kilpailijoiden joukosta.
SOK:n pääjohtajana vuoden alussa aloittanut Hannu Krook patistaa valtiovaltaa ja muita toimijoita tavoittelemaan Suomeen kansainvälisiä tapahtumia, kun korona antaa siihen mahdollisuuden.
Anitra Komulaisen uutuusteos kertoo työväen osuustoiminnan tarinan vaiherikkaine käänteineen.
Osuuskuntien maksamat palautukset jatkoivat kasvuaan 12 miljoonalla. Tällä kertaa myös keskinäisten yhtiöiden maksamat edut ja hyvitykset kasvoivat. Keskimäärin Suomen seitsemän miljoonaa osuustoimintayritysten jäsentä nettosivat yli 120 euroa bonuksina ja muina palautuksina henkilöä kohden.
Alueosuuskaupoista kahden kärjessä on ollut jo yhdeksän vuotta PKO Pohjois-Karjalasta. Nyt PKO varmisti paalupaikan jo kolmatta vuotta peräkkäin. Viime vuonna jaetulle ykkössijalle ponnistaneen PeeÄssän Pohjois-Savosta PKO jätti tällä kertaa selvästi taakseen.
Suurimpien pankkien joukossa fuusioita jatketaan ahkerasti. Edellisen ja kuluvan tilikauden aikana yhdistymisissä on mukana toistakymmentä pankkia. Toissa vuonna toteutuneiden fuusioiden avulla parhaaseen kasvuun ylsi jälleen Etelä-Pirkanmaan OP.
