Suomessa investointihalukkuus valokuituihin on ollut vilkasta. Harvempaan asuttujen alueiden laajakaistarakentamisessa niin sanottu kyläverkkotuki yhdistettynä paikalliseen aloitteellisuuteen ja talkootyöhön on ollut merkittävässä asemassa.
Suomen 140-vuotias lankapuhelinverkko saateltiin eläkkeelle kesäkuussa 2026 viimeisessä valtakunnallisessa kaupallisessa lankapuhelussa (Yle 30.6.2026). Paikallisia kuparilankaverkkoja on edelleen toiminnassa ja nykyinen valokuituteknologia toki mahdollistaa lankapuhelimen käytön, mutta myös analyysimme osuuskunnat ovat laajalti siirtyneet tarjoamaan valokuituun perustuvia palveluita.
Vielä vuonna 2023 valokuituverkon piirissä oli vain 52 prosenttia talouksista (kun Ruotsissa vastaava luku oli jo yli 90 prosenttia). Niinpä markkinaehtoisesti rakennettavilla alueilla käyttäjät ovat voineet valita useammasta tarjokkaasta.
Suomeen on syntynyt kymmeniä osuuskuntia, joiden liittyjämäärät vaihtelevat muutamasta kymmenestä tuhansiin liittymiin. Näiden osuuskuntien elinkaarivaihe vaihtelee suunnitelmatasolta aina korvaus- ja laajennusrakentamista tekeviin. Esimerkiksi Lapissa Leader-Tunturilappi ry on tehnyt pitkäjänteistä kyläverkkojen aktivointi- ja kehittämishanketoimintaa vuodesta 2010 alkaen.
Osuuskunta on jäseniään varten
Taloudellisesti kuituosuuskunnat ovat tasaisia suorittajia ja ensisijaisesti jäsenten palvelutarpeen täyttämiseen perustuvan toimintafilosofiansa mukaisesti niiden liiketulos on matalla tasolla. Analyysimme osuuskuntien keskimäärin yli 50 prosentin omavaraisuusaste ja riittävän laaja jäsenpohja edesauttavat toimintavarmuutta ja kykyä tehdä tarvittaessa korjaus- ja uusinvestointeja. Pienempien liittymämäärien kyläverkoissa tilanne voi olla talouden näkökulmasta selvästi haavoittuvampi.
Isommat toimijat ovat kuitenkin osoittaneet kiinnostusta ostaa valmiita verkkoja kyläverkko-osuuskunnilta niiden julkiseen tukeen liittyvän pysyvyysajan (5–10 vuotta) päättyessä. Esimerkiksi Pielisen tietoverkko-osuuskunta on vuonna 2025 myynyt noin 3000 talouteen liitetyn kuituverkkonsa muissakin Pohjoismaissa operoivalle Global Connectille.
Odotettavissa siis on, että lähivuosina tehdään lukuisia verkkoliiketoiminnan kauppoja ja muita järjestelyitä ympäri maata.
