IBA Innovaatiopankki Osuuskunta Sumiaisista auttaa paikallisia keksijöitä jalostamaan raakaa ideaa kaupalliseksi tuotteeksi.
IBA Innovaatiopankki perustettiin kesällä 2010 Viitasaarella Keksintöjen Wiikko -tapahtuman yhteydessä. Idean isä oli teollisuusneuvos Jorma Nokkala, joka uransa aikana kehitti useita maa- ja metsätalouteen kaupallistettua tuotetta.
Ajatus yhteisestä alustasta, jossa keksijöiden ideat saataisiin lopulta teolliseen tuotantoon, oli pitkään muhinut.
”Perustamisvaiheessa vaihtoehtona oli osakeyhtiö, mutta valitsimme osuuskunnan”, IBA:n toimitusjohtaja Mikko Saikkonen kertoo.
Metallialan ja koneenrakennustekniikan taustallaan Saikkonen oli itse tottunut luomaan uutta ja soveltamaan vanhoja ratkaisuja uusiin tarpeisiin. Osuuskunta tuntui luontevalta, koska se mahdollistaa keksijän aktiivisen osallistumisen.
Jäsenyys tuo turvaa
IBA Innovaatiopankin ydinajatus on yksinkertainen: keksijä maksaa osuusmaksun, tulee jäseneksi ja osallistuu oman ideansa jalostamiseen alusta lähtien.
”Kun hanke valmistuu, jäsen voi halutessaan hypätä pois kyydistä ja saada osuusmaksunsa takaisin”, toteaa Saikkonen.
IBA:a oli perustamassa kuusi toimijaa: viisi henkilöjäsentä ja yksi yhteisöjäsen. Nykyisin jäseniä on seitsemän. Saikkosen mukaan yhteistä heille on idearikkaus, ennakkoluulottomuus ja halu luoda uutta. Kaikilla IBA:laisilla lienee omia patentteja.
Keskisuomalaisen osuuskunnan jäsenmäärä on pysynyt vakaana – vanhoja lähtee ja uusia on tullut tilalle.
Kaislalautta ja kuivikehankkeet näkyviä tuloksia
Yksi näkyvimmistä osuuskunnan luotsaamista hankkeista on Sumiaisten Kaisla Oy:n vesikasvien niittolautta. Tavoitteena oli rakentaa tehokas, ekologinen, sähköllä toimiva vesikasvien niittolaite, joka myös syntyi. IBA oli mukana alusta asti.
Kolmen niittokesän ja muokkausten jälkeen lautta on riittävän valmis teolliselle hyödyntäjälle. Lautan kehittämistä ovat rahoittaneet kyläyhdistykset, Metsä Group ja Ely-keskuksen avustukset.
Toinen pitkäaikainen yhteistyökumppani on karstulalainen kuivikevalmistaja Epira Oy, jonka kanssa on kehitetty useita tuotantomenetelmiä ja tuotteita. Ammattiopisto Poke Viitasaaren yksikkö on ollut keskeisessä roolissa toteutuksessa.
Osuuskunta on osallistunut toimintansa aikana kymmeniin kehityshankkeisiin. Saikkonen kuvaa onnistumista näin:
”Ongelma tunnistetaan, ratkaisuja haetaan keksijän kanssa, protovaiheen jälkeen tuote alkaa elää omaa elämäänsä hyödyntäjän luona ja tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle.”
3D-mallinnus nopeuttaa kehitystä
Käytännön työssä hyödynnetään ahkerasti Solidworks 3D -mallinnusohjelmaa.
”Jo varhaisessa vaiheessa voimme etänä pyöritellä samaa mallia ja päästä kiinni nopeaan kehittämiseen”, valottaa Saikkonen.
Aktiiviset jäsenet muodostavat samalla erinomaisen ajatusten testausyhteisön.
Rahoitus kuntoon jo alkuvaiheessa
Suomi tarvitsee kipeästi uusia kaupallistettavia tuoteideoita.
”Kasvua ei synny ilman uuden luomista”, Saikkonen painottaa. Silti juuri idean ensimmäinen jalostusvaihe on hänen mukaansa rahoituksellisesti vaikein. Entinen Innovaatioseteli oli nopea ja tehokas tuki, mutta sen lakkauttaminen kiristi tilannetta entisestään.
Saikkosen mukaan osuuskunnan vahvuus on joustavuus, joka sopii luovalle ja epävarmalle innovaatiotyölle. Keksijä säilyttää omistajuuden ja motivaation, kun taas osuuskunta hoitaa kehityksen ja markkinoinnin.
Haasteena on pysyä pienenä ja kuitenkin riittävän vahvana – juuri siksi Saikkonen toivoo mallille tulevaisuudessa laajempaa selkänojaa vaikkapa osana julkista toimijaa.
Usko omaan reseptiin on silti voimakas. IBA Innovaatiopankki näyttää, miten paikallinen osuuskunta voi olla osa ratkaisua Suomen innovaatiopulaan.
