A. Vipusessa tunnistetaan kaksi pullonkaulaa keksintöjen kaupallistamisessa: keksijöiden oma osaaminen ei aina riitä viemään keksintöä kaupalliseksi tuotteeksi, eikä yritysneuvonta aina yllä innovaatioiden kaupallistamisen erityiskysymyksiin.
”Yrityksen perustamiseen saa tukea, mutta kun mennään keksinnön suojaamiseen ja kaupallistamiseen, se on usein vaikeampi kohta – siihen ei aina löydy asiantuntemusta heti”, toteaa toimitusjohtaja Jukka Berg.
Vipusessa tätä katsotaan ison kuvan kautta: jos Suomi haluaa kasvua, innovaatiotoiminnalle pitää luoda edellytykset. Se tarkoittaa, että ideat tulevat esiin ajoissa, potentiaalia opitaan tunnistamaan ja kaupallistamisen osaamista vahvistetaan.
A. Vipunen on voittoa tavoittelematon osuuskunta, jossa jäsenyys on henkilöjäsenyyttä ja sisään pääsee pienellä osuusmaksulla. Matalalla kynnyksellä on tarkoitus: keksijälle ensimmäinen askel on usein se vaikein, ja silloin kynnystä ei haluta nostaa.
”Jäseneksi tulon kynnys on matala: osuusmaksu on vain kymmenen euroa.”
Kolme tukijalkaa
Berg kuvaa Vipusen mallia kolmen tukijalan kautta. Ensimmäinen on yhteisö, jossa saa vertaistukea ja sparrausta. Toinen on ammattimainen palvelutuotanto: IPR:n (immateriaalioikeudet) ja kaupallistamisen palvelut, joilla osuuskunta pääosin rahoittaa toimintaa. Kolmas on hankkeet, joita tehdään silloin kun ne tukevat kentän kehittämistä.
Palvelutuotannolla pidetään kone käynnissä – ja samalla mahdollistetaan maksuton neuvonta niille, joilla ei muuten ole paikkaa mihin mennä.
Osuuskunta pyörittää Business Oulun tiloissa viikoittaista pop up -palvelua: idean tai keksintöaihion voi tulla kertomaan luottamuksellisesti, ja tunnissa käydään läpi suojauksen ja kaupallistamisen askelmerkkejä sekä sitä, mitä kannattaa tehdä ensimmäisenä. Lisäksi Vipunen antaa EU:n teollisoikeuksien viraston eli EUIPO:n kautta rajattua maksutonta neuvontaa IPR-asioihin liittyvissä kysymyksissä.
Vipusessa työskentelee Bergin lisäksi täysipäiväisesti patenttiasiamies ja lisäksi hyödynnetään verkostoasiantuntijoita.
Yksittäinen keksijä jää usein yksin
Osuuskunnassa toistuva havainto on, että yksittäinen keksijä jää helposti yksin. Yritykselle voi löytyä tukia ja verkostoja, mutta keksijällä polku kapenee nopeasti. A. Vipusessa tätä paikataan kahdella tavalla.
Tehdään ensimmäinen askel mahdolliseksi ja tuodaan rinnalle ihmisiä, jotka osaavat kysyä oikeat kysymykset.
Jäsenyys on Bergin mukaan ennen kaikkea jäsenyyttä keksijöiden yhteisössä. Siksi osuuskunta ei ota yrityksiä jäseniksi, vaan jäsenet ovat henkilöitä. Palveluja sen sijaan myydään kaikille ja käytäntö toimii myös toisin päin. Joskus asiakas tulee sisään suojauksen tarpeesta ja jää mukaan, kun huomaa yhteisön.
Ideasta eteenpäin askel kerrallaan
Osuuskunnan palvelupolku alkaa perusasioista. Ensin arvioidaan, onko ideassa suojattavaa: uutuus ja keksinnöllisyys. Sen jälkeen pöydälle nostetaan tuotteistus ja kaupallistamisen väylä: tehdäänkö itse, haetaanko kumppania, onko lisensiointi realistinen vaihtoehto.
Bergin mukaan tämä pitää tehdä aikaisin, koska muuten keksijä voi edetä pitkälle väärällä oletuksella.
Berg kuvaa katsovansa ideaa helikopterinäkymästä. Hän pyrkii hahmottamaan jo varhain, mikä on realistinen polku ja mitä kannattaa välttää, jotta innovaattori ei ajaudu väärälle uralle.
Yksi periaate toistuu: suojaus ennen kuin ideaa viedään ulos. Ilman suojaa keskustelu siirtyy helposti tilanteeseen, jossa keksijä ei enää neuvottele kaupallisesta yhteistyöstä, vaan kertoo ideansa ilmaiseksi.
”Jos ideaa vie eteenpäin liian aikaisin ilman suojaa, se on vapaata riistaa. Suojaukset ensin kuntoon.”
Luottamus on koko toiminnan perusta. Vipusessa kuullaan paljon uusia ideoita. Berg arvioi määräksi sata–kaksisataa vuodessa. Salassapidon varmistaa auktorisoidun patenttiasiamiehen lakiin perustuva salassapitovelvollisuus.
Yhteisön arki on rytmitetty, jotta ideat liikkuvat
Yhteisöllisyys on kiinteä osa osuuskunnan toimintaa ja se on viety myös kalenteritasolle. Kuukausittainen KeksijäKeskiviikko kokoaa porukan teeman äärelle ja tuo usein mukaan vierailevaa osaamista.
Sen yhteydessä järjestettävä klinikkaosuus antaa paikan, jossa ideasta voidaan puhua luottamuksellisesti. Lisäksi on vapaamuotoisempaa viikkorytmiä, jossa pieni ydinporukka tapaa ja pitää kontaktin elävänä.
Vipusen onnistumisen mittarit ovat Bergin mukaan yksinkertaiset: tapahtuuko asioita, meneekö jokin eteenpäin, madaltuuko kynnys tehdä se ensimmäinen oikea liike.
