Kiinan piittaamattomuus kansainvälisen kaupan säännöistä ja massiiviset julkiset tuet vientiteollisuudelle ovat kasvattaneet jättivaltion kauppataseen ylijäämän historiallisen suureksi. Viime vuonna Kiinan kauppataseen ylijäämä nousi jo 1 000 miljardiin euroon.
Valtion tuet vientiteollisuudelle ovat sekä suoria tukia että ennen kaikkea edullista rahoitusta ja Kiinan juanin valuuttakurssin arvon pitämistä keinotekoisen heikkona. Tämän seurauksena kiinalaisen tuotannon hintakilpailukyky on erittäin vahva, ja kauppatase vahvistuu vaikeassakin markkinatilanteessa.
Kiinan suuret ylijäämät ovat seurausta myös heikosta kiinalaisten kotitalouksien kulutuskysynnän kasvusta. Kiinan kommunistinen puolue ei salli kuluttajien ja äänestäjien olla talouden ja politiikan kuninkaita, vaan puolue turvautuu talouskasvun tavoittelussa toimenpiteisiin, joissa valtiolla on merkittävä rooli.
Ensin kasvua haettiin kiinteistöinvestoinneilla, ja niiden ajauduttua ongelmiin, tilalle laadittiin vientivetoinen kasvustrategia.
Trumpin tullit eivät tulleet tyhjästä
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt venäläisen energian ja raaka-aineiden hyödyntämisen Euroopassa poliittisesti mahdottomaksi, minkä seurauksena energian ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet.
Suomessa Venäjän hyökkäyssodan seuraukset näkyvät ennen kaikkea puolustusmenojen kasvuna, Itä-Suomen taloudellisina vaikeuksina ja puunhankinnan haasteina.
Se mitä aiemmasta sääntöpohjaisesta järjestelmästä on Kiinan ja Venäjän toimien seurauksena vielä jäljellä, Yhdysvaltojen Donald Trumpin johdolla muuttunut turvallisuus- ja kauppapolitiikka on nyt tuhoamassa.
Trumpin hallinnon suosimat tullit eivät tulleet tyhjästä. Ne olivat luonnollinen reaktio Kiinan toimenpiteille. Yhdysvaltojen politiikan seurauksena tullit ovat kuitenkin asettuneet pysyvästi aiempaa korkeammalle tasolle kaikille kauppakumppaneille, eikä Yhdysvaltojen kanssa tehtyihin sopimuksiin voi enää mikään taho luottaa.
Viimeisimmät tullipäätökset heikentävät eurooppalaisten yritysten suhteellista asemaa Yhdysvaltojen markkinoilla, vaikka maan ulkoiset alijäämät ovat seurausta ennen kaikkea ongelmista Kiinan kanssa.
Suhteellisen tulliaseman heikentymistä suurempi ongelma on epävarmuus tulevasta kehityksestä Yhdysvaltojen kauppapolitiikassa, mikä tekee suomalaistenkin vientiyritysten liiketoiminnan suunnittelusta hyvin vaikeaa.
Suomalaisella vientiteollisuudella on monia vahvuuksia, mutta toimintaympäristön muutos tekee vientimenestyksen tavoittelusta entistäkin haastavampaa.
Epävakaa toimintaympäristö haastaa vientiponnistelut
Turvallisuustilanteen heikkeneminen tukee suomalaisten puoluestusalan vientiyritysten menestystä erityisesti Euroopassa, mutta kokonaisuutena kansainvälisen toimintaympäristön murros asettaa suuren haasteen suomalaisille vientiyrityksille.
Merkittävät kauppasopimukset Intian ja Mercosur-maiden kanssa avaavat uusia mahdollisuuksia. Euroopan kauppasuhteiden normalisoituminen lähiaikoina Yhdysvaltojen kanssa edellyttäisi Trumpin hallinon oivallusta Kiinan ja Venäjän aiheuttamasta yhteisestä uhasta länsimaisille demokratioille.
Tämän varaan ei voi laskea juuri mitään, mutta riippumatta Yhdysvaltojen toiminnasta, Kiinan ja Venäjän uhkaan on vastattava. Euroopan unioni on merkittävä kauppapoliittinen toimija, joka yhtenäisesti ja päättäväisesti toimien voi parantaa turvallisuustilannetta ja vientiyritysten menestysmahdollisuuksia.
Tullipolitiikka ja epäreiluihin kaupanehtoihin puuttuminen on EU:n toimivaltaan kuuluva asia, mutta myös Suomessa asioihin voidaan vaikuttaa. Yksityisiä panostuksia tulevat julkiset panostukset T&K-menoihin auttavat suomalaisia yrityksiä kehittämään entistä korkeamman arvonlisän tuotteita kansainvälisille markkinoille.
Nykyisessä tilanteessa aktiivinen kansallinen teollisuuspolitiikka voi tukea kotimaisten yritysten menestystä. Lisäksi yrityksiltä tarvitaan rohkeutta investoida ja ottaa hallittuja riskejä menestyksen saavuttamiseksi.
Suomi on kuitenkin edelleen hyvä paikka harjoittaa menestyvää kansainvälistä liiketoimintaa kuten myös useat osuustoiminnalliset yritykset ovat osoittaneet.
Kirjoittaja on Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja.
