EU:n ympäristöasioista vastaava komissaari Jessika Roswall esitteli Euroopan unionin biotalousstrategian pukeutuneena suomalaisinnovaatioon, puukuitupohjaiseen tekstiiliin. Puukuitutuote on loistava esimerkki biotalousstrategian käytännön sovelluksesta, missä arvonlisää on saatu puukuidulle korkean jalostuksen myötä.
Päivitetty biotalousstrategia on osa komission laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat kilpailukykykompassi, puhtaan teollisuuden ohjelma sekä maatalous- ja elintarvikevisio. Biotalousstrategia nähdään keskeisenä välineenä sekä teollisen kilpailukyvyn vahvistamisessa että maaseutualueiden elinvoiman turvaamisessa.
Biotalous kattaa laajasti alkutuotannon, materiaalien ja energian tuotannon sekä erilaiset palvelut.
Tavoitteena biotalouden kasvu
Tavoitteena on vauhdittaa investointien skaalaamista ja edistää biopohjaisten ratkaisujen teollista käyttöönottoa. Komission määritelmän mukaan biotalous tarjoaa mahdollisuuden korvata fossiilisia raaka-aineita, vahvistaa EU:n omavaraisuutta ja luoda uusia korkean lisäarvon arvoketjuja.
EU:n biotalousstrategialla on neljä keskeistä päätavoitetta.
Ensinnäkin strategia painottaa innovaatioiden ja investointien skaalaamista teolliseen mittakaavaan sekä rahoituksen saatavuuden parantamista.
Toiseksi tavoitteena on edistää uusien biopohjaisten tuotteiden kehittämistä ja markkinoiden syntymistä, erityisesti biopohjaisten materiaalien, kemikaalien ja rakennustuotteiden osalta.
Kolmantena painopisteenä on kestävän biomassan saatavuuden varmistaminen korostaen resurssitehokkuutta ja teollisten sivuvirtojen parempaa hyödyntämistä.
Neljäntenä tavoitteena on vahvistaa EU:n globaalia asemaa bioteknologian ja biopohjaisten ratkaisujen viennin kautta.
Biotaloudessa on merkittävää potentiaalia
Biotalouden tuottama arvonlisä on noin 5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta (noin 863 mrd. €). Biotalouden kokonaisarvon on arvioitu olevan noin 2,7 biljoonaa euroa, ja se työllistää noin 17 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa noin 8 prosenttia EU:n työpaikoista.
Komissio arvioi, että jokainen biotalouden työpaikka luo keskimäärin 2,9 työpaikkaa muuhun talouteen.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana biotalous on kehittynyt EU-maissa tasaisesti. Kasvua on tapahtunut erityisesti maa- ja elintarviketaloudessa sekä biopohjaisissa polttoaineissa.
Biotalouteen kohdistuneet tutkimus- ja kehitysinvestoinnit ovat vastanneet noin 9 prosenttia kaikista TKI-investoinneista, ja biotalouteen liittyvien patenttihakemusten osuus on ollut noin 5 prosenttia kaikista jätetyistä patenteista.
Investoinnit kehityksen pullonkaulana
Euroopan investointipankin selvitysten mukaan biotalouden keskeinen pullonkaula on rahoituksen saatavuus. Myös sääntelyn monimutkaisuus nähdään esteenä biotalouden kehittämiselle, ja komissio valmisteleekin parhaillaan bioteknologiaa koskevan sääntelyn yksinkertaistamista.
Komissio myös tarjoaa tukitoimia skaalaamista suunnitteleville yrityksille. Biotalousstrategiaa edeltäneiden selvitysten mukaan investointivaje biotaloudessa on huomattava sekä EU:ssa että globaalisti.
EU:ssa suurimmat investointitarpeet kohdistuvat maa- ja elintarvikeketjuun, luonnonvarojen suojeluun, bioenergian kasvattamiseen sekä biopohjaisiin teollisiin ratkaisuihin. Investointien edistämiseen tarvitaan julkisen rahoituksen lisäksi yksityistä pääomaa sekä uusia rahoitusinstrumentteja.
Mistä rahoitusta biotalouteen?
Komission ehdottamassa uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä biotalouteen kohdistuvaa rahoitusta on tarjolla muun muassa Euroopan kilpailukykyrahaston, Horizon-Europe -ohjelman sekä maatalousrahoituksen kautta.
Horizon-tutkimusrahoituksen kautta biotalouden tutkimushankkeisiin ohjataan varoja tulevalla kaudella. Kilpailukykyrahasto rahoittaa biotalouskeksintöjen muuttamista ison luokan tuotannoksi.
Tutkimus- ja kilpailukykyrahaston varojen haussa yhteisöjen ja osuuskunnilla on mahdollisuus saada rahoitusta biotalousinnovaatioihin.
Biotalousstrategia antaa biotalouden kehittämiseen mahdollisuudet paikallisella ja kansallisella tasolla. Paikallisesti alkutuottajat ja osuuskunnat voivat parantaa biomassojen tarjontaa ja hyödyntämistä.
Biotalousstrategia tulee nähdä laaja-alaisesti eri sektoreiden mahdollisuutena. Suomessa kansallinen strategia kulkee linjassa EU:n biotalousstrategian kanssa. Kansallisen strategian tavoitteena onkin tuplata biotalouden arvonlisä ja vahvistaa Suomen ilmastoneutraalisuustavoitetta 2035 mennessä.
Kirjoittaja on kotieläintuotannon ja osuustoiminnan EU-asiantuntija Pellervon, MTK:n ja SLC:n yhteisessä Brysselin toimistossa.
