Keskustelua johdatellut Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko kysyi yritysjohtajilta, miksi suomalainen ruokaketju on tälläkin hetkellä hyvin pitkälti osuuskuntavetoinen.
”Osuuskunta on erittäin kilpailukyinen yritysmuoto ja näytöt sen toimivuudesta ovat hyvät. Osuuskunnan omistajien tuki on ollut meille aina tärkeä ja vankkumaton, vaikka toimimmekin tällä hetkellä pörssiyhtiönä”, HKScanin toimitusjohtaja Juha Ruohola sanoi.
SOK:n pääjohtaja Hannu Krook näkee osuuskunnan omistajien eteen tehtävän työn tavoitteen selkeänä.
”Osuustoiminnan luonne näkyy meillä siinä, että ydintehtävämme on tuottaa jäsenillemme mahdollisimman edullisia tuotteita ja palveluja.”
Molemmat johtajat korostivat, että kotimainen omistajuus on myös tärkeä huoltovarmuustekijä.
”Näitä yrityksiä ei myydä ulkomaille”, Krook tiivisti.
”Ydintehtävämme on tuottaa jäsenillemme mahdollisimman edullisia tuotteita ja palveluja.”
Maailma on kulkenut viime vuosina kriisistä toiseen ja viisivuotiset strategiat on saanut Ruoholan mukaan heittää roskakoriin. Reagointi muutoksiin pitää olla ketterää.
”Kova inflaatio ja kaikkien hintojen nousu on asettanut haasteita ruokateollisuudelle. Kuluttajien ostovoima on pudonnut ja edullisemmat tuotteet ovat ottaneet markkinaosuutta”, Ruohola tietää.
Vaikka kärjistyvä polarisaatio ja globalisaation viimeaikaiset ongelmat huolestuttavat monia, muistuttavat yritysjohtajat, että suomalaisen yhteiskunnan peruspilarit, turvallisuus ja luottamus viranomaisiin, ovat kunnossa.
”Nämä asiat, samoin kuin hyvät koulutus- ja hyvinvointipalvelut, tekevät suomalaisista maailman onnellisimman kansan”, Krook arvioi.
Vientiä lisää
Ei ole aivan uusi asia, että suomalaiselle ruokaviennille toivotaan parempaa tulevaisuutta. Ruokaketjun johtajat eivät kuitenkaan huuda valtiota apuun tässä kohtaa.
”Vientiä tehdään pitkälti jokaisen yrityksen omista lähtökohdista. En näe valtion panostusta viennin edistämiseen kovin tärkeänä. Kotimaisen elintarviketeollisuuden pitää kuitenkin olla koko ajan kilpailukykyinen myös kansainvälisesti mitattuna, koska siten saamme estettyä ruokatuontia Suomeen”, Ruohola painotti.
Krook puolestaan korosti kotimaisuuden tärkeyttä S-Ryhmälle.
”80 prosenttia myymästämme ruuasta on suomalaista. Kotimaista-tuotesarjakin täytti juuri kymmenen vuotta.”
”En näe valtion panostusta viennin edistämiseen kovin tärkeänä.”
Juha Ruohola näkee nykyisessä hallitusohjelmassa hyviä merkkejä kotimaista tuotantoa tukevasta linjasta.
”Hallituksen tavoitteina ovat muun muassa kotimaisen ruuan aseman edistäminen julkisissa ostoissa ja kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantaminen.”
Krook todellakin toivoo, ettei hallitusohjelma jäisi näiltä osin juhlapuheeksi.
”Puheita on kuultu riittävästi. Nyt tarvitaan tekoja yhteisten ruokapöytien keskustelujen sijaan.”
Datalla kilpailukykyä
Tiedosta ja tiedolla johtamisesta muodostuu koko ajan tärkeämpi kilpailutekijä. Sekä S-Ryhmässä että HKScanissa kertyy joka päivä valtava määrä kuluttajadataa. S-Ryhmä jakaa kertyvää dataa jäsenilleen.
”S-mobiilin kautta jokainen näkee halutessaan ostoskorinsa hiilijalanjäljen ja kotimaisuusasteen”, Krook havainnollistaa.
”Mielellämme jaamme kuluttajadataa myös tavarantoimittajillemme siinä määrin kuin kilpailu- ja tietosuojalait sen sallivat. Lisääntyvä tietomäärä parantaa ennustettavuutta ja tuo sitä kautta säästöjä esimerkiksi logistiikassa.”
Molemmat yritykset käyttävät jo tekoälyä valtavien tieto- ja asiakaspalautemäärien analysoinnissa. HKScan käyttää kameroita ja tekoälyä myös broilereiden ja lihanautojen käyttäytymisen tutkimisessa ja sitä kautta uusien kasvatusmenetelmien kehittämisessä.
Juha Ruoholan (vas.) ja Hannu Krookin yhteisenä tavoitteena on pienentää ruokaketjun hiilidioksidipäästöjä ja huomioida vastuullisuus joka päivä paremmin kaikessa toiminnassa.
