Trekeksi Osuuskunta tukee yksityisiä keksijöitä, rohkaisee uusia innovoijia ja vahvistaa ymmärrystä keksintöjen ratkaisevasta merkityksestä kansantaloudelle.
Se perustettiin vuonna 2018 jatkamaan Pirkanmaan Keksijät ry:n toimintaa tilanteessa, jossa yhdistys ei enää palvellut käytännön tarpeita.
Osuuskuntamalli valittiin, koska se tarjoaa Y-tunnuksineen parhaan rakenteen ilman raskasta hallintoa ja on tasavertainen toimintaympäristö jäsenille. Trekeksin tominta perustuu pitkälti vapaaehtoistyöhön, ja jäsenistö koostuu eri alojen ihmisistä, joita yhdistää kiinnostus innovointiin.
Osuuskunnassa jo sen perustamisesta asti mukana ollut aktiivijäsen Ilkka Niiranen avaa mallin hyötyjä:
”Osuuskunta antaa keksijälle selkänojan silloin, kun idea on vasta alkuvaiheessa ja mahdollistaa esimerkiksi rahoitusneuvottelut ja yhteistyön rakentamisen, jos omaa yritystä ei vielä ole.”
Yhteisöllisyys on Niirasen mukaan myös keskeinen osa toimintaa. Osuuskunnan kautta keksijä ei saa pelkästään neuvoja, vaan myös verkoston, jossa voi testata ajatuksiaan, löytää yhteistyökumppaneita ja saada palautetta muilta innovoinnista kiinnostuneilta. Jäsenyys tarjoaa vertaistukea yhteisössä, jossa kaikki ovat samalla viivalla taustasta riippumatta.
Kuka tahansa voi olla keksijä
Trekeksin ydinajatus on yksinkertainen: yksityinen keksijä ei saa jäädä yksin. Niirasen mukaan monella on hyvä idea, mutta ei tietoa siitä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.
”Moni pelkää, että hyvä idea viedään eikä siitä kerrota muille. Se on yksi merkittävä este innovaation esiintuomisessa.”
Hän kertoo, että yhteistyö osuuskuntaan yhteyttä ottavan kanssa alkaa aina yhteisellä keskustelulla, ja ideaa tarkastellaan luottamuksellisesti salassapitosopimuksen turvin.
Osuuskunnan toimintamallissa yksittäinen idea pyritään viemään systemaattisesti eteenpäin. Keskustelun jälkeen ideaa voidaan arvioida yhdessä asiantuntijoiden kanssa ja keksijä ohjataan eteenpäin esimerkiksi patentoimiseen, kaupallistamiseen tai liiketoiminnan käynnistämiseen.
Trekeksi haluaa myös murtaa sitkeän myytin, jonka mukaan vain insinööri voi olla keksijä.
”Keksijä voi olla kuka tahansa, joka huomaa arjessa ongelman ja keksii siihen ratkaisun”, Niiranen painottaa ja jatkaa:
”Toivoisimmekin lisää keksijöitä ja tietenkin myös jäseniä nuoremmasta polvesta.”
Tuki keksijöille investointi kansantalouteen
Suomen innovointitoiminnassa on kuitenkin rakenteellinen ongelma. Niirasen mukaan arviolta 93 prosenttia patenttihakemuksista tulee yrityksiltä ja vain noin seitsemän prosenttia yksityishenkilöiltä. Vertailukohtana esimerkiksi Hollannissa yksityisten osuus on noin 25 prosenttia. Ero johtuu Niirasen mukaan siitä, että yksityisillä keksijöillä on maassamme lähes olemattomat rahoitusmahdollisuudet.
Osuuskunnan viesti päättäjille on selkeä: jos valtio turvaa yksityisten keksijöiden rahoituksen, vaikutukset näkyvät koko kansantaloudessa.
Siksi Trekeksi pyrkii yhteistyössä muiden keksijäverkostojen kanssa vaikuttamaan siihen, että Suomeen syntyisi vahvempi tukijärjestelmä yksityisille keksijöille – sellainen, joka tunnistaisi ideat arvokkaaksi pääomaksi ja niille saataisiin kunnon rahoitus heti alkuvaiheesta lähtien.
Kaupallista näkyvyyttä keksinnöille
Trekeksi haluaa lisätä ymmärrystä siitä, että yksityiset innovaattorit voivat olla merkittäviä kasvun, työllisyyden ja verotulojen lähteitä. Yksi työkalu tähän on osuuskunnan vuosittain Tampereella järjestämät Keksintömessut. Siellä keksijäiden ideat kohtaavat rahoittajia, asiantuntijoita ja yleisöä.
Tavoitteena on paitsi esitellä yksittäisiä keksintöjä, myös tuoda lisää kaupallista näkyvyyttä innovaatioiden merkityksestä kansantaloudelle.
Niiranen toivoo auttavaa asennetta valtiolta ja toivottaa keksijän tervetulleeksi ottamaan yhteyttä Trekeksiin innovaationsa kanssa.
”Vasta kun keksijä kertoo ideastaan, sitä voidaan arvioida, kehittää ja ajatuksesta voi kasvaa innovaatio, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa.”
