Yhteismetsä, kuolinpesä vai metsäyhtymä?

Metsää voi omistaa yksin, mutta jatkuvasti yleistyy metsän omistaminen yhdessä muiden kanssa.

Metsäkeskuksen metsänomistuksen johtavan asiantuntijan Jukka Matilaisen mukaan harmillisen usein metsänomistusmuotoon ajaudutaan eikä välttämättä mietitä paljoakaan, mitä halutaan tai mikä olisi itse kullekin toimivaa. Erityisesti kuolinpesien kautta metsää saattaa tipahtaa seuraavalle sukupolvelle ja omistusvaihtoehtojen selvittely voi jäädä tekemättä.

”Vuosittain syntyy 9 000 uutta metsää omistavaa kuolinpesää. Niillä ei ole määräaikaa ja vanhin jakamaton kuolinpesä on tsaarinajalta. Mitä kauemmas tullaan, sitä vaikeampaa selvittämisestä tietysti tulee”, Matilainen kertoo.

”Ratkaisut pitää tehdä yhteisymmärryksessä ja toista kuunnellen.”

Metsänomistusnäkökulmasta kuolinpesä on siitä hankala, että kaikki toimenpiteet vaativat kaikkien osakkaiden yksimielisyyttä. Metsänhoitaminen ja metsään liittyvät päätökset saattavat siis muuttua vaikeiksi ja hitaiksi varsinkin, jos kuolinpesiä tulee useita päällekkäin.

”Yhteisomistuksessa, oli se millaista tahansa, toisen kunnioitus ja mielipiteiden kuuntelu tässä moniarvoistuvassa ajassa on tärkeää. Ratkaisut pitää tehdä yhteisymmärryksessä ja toista kuunnellen”, painottaa Matilainen.

Jos metsää omistetaan osakeyhtiönä, päätökset tehdään enemmistön mielipiteen mukaan. Metsänomistuksessa osakeyhtiömuoto ei kuitenkaan ole yleinen, koska se on verotuksellisesti pientä toimintaa tekevälle metsänomistajalle epäedullinen ja hallinnollisesti raskas malli.

Osakeyhtiömuotoisia metsätiloja onkin melko vähän ja yleensä niillä on paljon muutakin liiketoimintaa kuten maataloutta.

”Osakeyhtiömuoto on verotuksellisesti pientä toimintaa tekevälle metsänomistajalle epäedullinen ja hallinnollisesti raskas malli.”

Yleistynyt yhteismetsä

Yhteisen metsänomistamisen muodoista yhä paremmin tunnettu on yhteismetsä. Yhteismetsää hallinnoi osakaskunta, joka tekee päätökset esimerkiksi puun myynnistä tai metsänhoidosta.

Vuoden 2024 alussa Suomessa oli Metsäkeskuksen tietojen mukaan 636 yhteismetsää, joilla oli yhteensä yli 25 000 osakasta.

Ensimmäiset yhteismetsät perustettiin jo 1887, mutta vasta vuoden 2003 uudistetun yhteismetsälain myötä niiden suosio lähti nousuun. Yhteismetsä koostuu osakaskiinteistöistä ja sen asioista päättävät osakaskunnan kokous sekä hoitokunta tai toimitsija.

Se ei kuitenkaan ole erillinen kiinteistö, vaan useille kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, jota käsitellään erillisenä oikeushenkilönä, joka esimerkiksi maksaa yhtenä yksikkönä verot.

Jukka Matilainen myöntää, että selitettynä yhteismetsä voi kuulostaa höttöiseltä konseptilta, mutta todellisuudessa siitä on tullut toimiva järjestelmä. Alkuun siihen on kuitenkin suhtauduttu hyvin varauksella.

Metsien monikäyttöä ja metsänomistamista tutkinut Anne Matilainen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoo, että yhteismetsiä perustetaan usein hallinnoimaan suvun yhteisiä metsiä, jos jälkipolvi ei pysty niistä huolehtimaan. Näin halutaan estää metsien jakautuminen pieniin osiin.

”Kun lähtee mukaan yhteismetsään, omaa metsäänsä ei välttämättä sieltä enää takaisin saa. Päätökset tehdään demokraattisesti, joten yhteismetsä voi periaatteessa vaikka myydä sen pois”, Anne Matilainen kertoo.

Tutkijan mukaan yhteismetsää lähdetäänkin usein kokeilemaan pienehköllä ja vähemmän tunnearvoa sisältävällä metsäpalstalla.

”Yhteismetsiä perustetaan usein hallinnoimaan suvun yhteisiä metsiä.”

Elinkeino osuuskuntametsästä

Mitä isompi ja taloudellisesti merkittävämpi metsä omistajalleen on, sitä enemmän painottuvat Anne Matilaisen mukaan taloudelliset arvot.

Erilaiset yhteisomistukset voisivat hänen mukaansa tarjota vaihtoehtoja niille metsänomistajille, joilla esimerkiksi ekologiset arvot korostuvat eikä halua tai osaamista yksin tehtäviin päätöksiin ole.

Metsän omistamiseen osuuskuntana ei sinänsä ole mitään estettä. Yleistä se ei kuitenkaan ole.

Jukka Matilainen huomauttaakin, että verotuksellisesti paljon kannattavampiakin omistusmuotoja löytyy.

Toki suurista metsäyhtiöistä Metsä Group on Metsäliitto Osuuskunnan omistama, mutta sen metsänomistus on välillistä osakkeiden kautta.

”Osuuskuntamuotoinen omistus voisi kuitenkin sopia esimerkiksi matkailu- tai luonnontuotealan toimijoille, joille metsä on muun yritystoiminnan mahdollistava raaka-aineresurssi tai toiminta-alue”, pohtii puolestaan Anne Matilainen.

Esimerkiksi vuosituhannen vaihteessa perustettu Osuuskunta Lumimuutos toteuttaa erilaisia ennallistamishankkeita Suomessa ja ulkomailla, mutta sen ydintoimintaa on luontaiselinkeinojen edistäminen.

”Osuuskuntamuotoinen omistus voisi sopia matkailu- tai luonnontuotealan toimijoille.”

Elinkeino osuuskuntametsästä

Myös esimerkiksi metsästysseuroilla voivat Anne Matilaisen mukaan korostua ei-puuntuotannolliset arvot ja yhteisesti omistettu metsä toimia metsästysalueena.

”Metsänomistaja harvemmin päättää asioista täysin taloudellisen rationalismin perusteella, vaan taustalla on todella paljon tietoisia ja tiedostamattomia tekijöitä. Ei voida kuvitella, että metsä olisi samanlainen omaisuus kuin auto tai osake”, Anne Matilainen tiivistää.

Kirjoittaja on metsänhoitaja ja tietokirjailija.

 

Omistusmuoto	Hallinto
Omistaminen yhdessä esim. sisaruksen kanssa (verotusyhtymä) Verohallinto muodostaa verotusyhtymän, kun vähintään kaksi henkilöä omistaa yhdessä metsää. Yhdessä aviopuolison kanssa omistetusta metsästä ei muodosteta verotusyhtymää, mutta sitä käsitellään kuten verotusyhtymiä. Puhtaasti laskennallinen yksikkö, jonka tulos ja tappio jaetaan osakkaiden kesken.	Vaatii yksimielisiä päätöksiä Kaupoista metsävähennysoikeus Noin 18 % yksityismetsistä verotusyhtymien omistuksessa.
Kuolinpesä Osakkaina kuolinpesän osakkaat	Vaatii yksimielisiä päätöksiä Sopii väliaikaiseksi omistusmuodoksi Kuolinpesä voidaan perinnönjakona jakaa osiin, myydä, liittää yhteismetsään tai perustaa alueesta uusi yhteismetsä. 80 000 metsäkiinteistöä (vajaa 10 % yksityismetsistä) kuolinpesien omistuksessa, mutta määrä on kasvussa.
Osakeyhtiö Toimii normaalin osakeyhtiön toimintaperiaatteiden mukaan. Sopii tilanteisiin, joissa metsä on vain yksi alue toiminnasta, mukaan halutaan sijoittajia tai toiminta on hyvin kasvuhakuista.	Yhtiökokous on korkein päättävä elin. Enemmistöpäätös riittää. Yksikin henkilö voi perustaa. Kaupoista ei synny metsävähennystä ja voitto maksetaan osinkotulona. Ei voi saada Metka-tukea ellei metsätalous ole päätoimiala. Omistajanvaihdokset on helppo toteuttaa osakekauppoina.
Yhteismetsä Kiinteistöjen yhteisesti omistama alue, johon liitetty metsätila ”sulautuu”. Tavoitteena yleisesti kestävän metsätalouden harjoittaminen yhtä tilaa laajemmalla alueella.	Tärkeimmät päätökset tekee osakaskunnan kokous. Päätäntävalta määräytyy omistusosuuksien mukaan. Perustettaessa laaditaan perustamissopimus ja ohjesääntö, jotka ohjaavat toimintaa. Vaatii kirjanpidon, tilintarkastuksen ja toimintakertom uksen toiminnasta. Kaupoista metsävähennysoikeus. Yhteismetsään liitettyä metsäaluetta on vaikea saada takaisin.
Osuuskunta Omistajana osuuskunta, jonka jäsenet päättävät metsän asioista. Harvinainen omistusmuoto. Metsä ei yleensä suoraan elinkeino vaan omistaminen on arvopohjaista.	Päätökset tekee osuuskunnan kokous. Voi sopia esimerkiksi luonnontuotealan yrittäjille tai metsästys- ja matkailualan yrittäjille, jolle metsäalue on resurssi yritystoiminnan toteuttamiseen.