Oppimiseen sisältyy erilaisten substanssiasioiden, kuten talouden sekä juridisten ja hallinnollisten tietojen, hallinnan ohella myös osuustoiminta-aatteen ja yhteisöllisyyden omaksumista.
Mitä osuuskuntien luottamushallinnossa olevien ihmisten sitten tulisi osata ja tarvittaessa opiskella?
Kun jokaisen kännykässä on enemmän älyä kuin kuusikymmentäluvun kuualuksessa, onko mielekästä edes yrittää kerätä tai arvottaa tarpeellista tietoa?
Aina voi antaa ChatGPT:lle tai muulle digitaaliselle apurille tehtäväksi kirjoittaa valmiita tekstejä tai nopeita ja nokkelia puheenvuoroja.
Sopivalla sovelluksella jokainen saa oman naamansa puhumaan kaikkia maailman kieliäkin sujuvasti, suunliikkeitä myöten.
Sääntöjä tai lakitekstiä ei tarvitse tankata, kun vastaukset löytyvät hakukoneista napin painalluksella. Talouden prosessit niin ikään automatisoituvat.
Juuri omalle liiketoiminnalle olennaiset asiakasryhmät tavoitetaan verkosta kehittyneiden profilointimallien ja kohdistetun videosisällön avulla.
Päätöksenteossakin automatisaatio on arkipäivää, kun rahoituspäätökset tai verotus ratkaistaan nykyisin laajalti ilman inhimillistä panosta.
”Sääntöjä tai lakitekstiä ei tarvitse tankata, kun vastaukset löytyvät napin painalluksella.”
HLJ-Akatemian antia
PI-johtamiskoulun osuuskuntien ylimmälle luottamusjohdolle suunnatussa HLJ-Akatemiassa tammikuun lopussa kuultiin tulevaisuusorientoituneita alustuksia, joiden perusteella voi tehdä joitakin havaintoja ajankohtaisista osaamistarpeista.
Saimme hengästyttävänkin katsauksen luovan tekoälyn seuraavista kehitysaskelista.
Sen mahdollisuuksia ei missään tapauksessa voi ohittaa silloin, kun on kyse tiedon nopeasta käsittelystä ja johtopäätösten tekemisestä.
Päätöksentekoon ja itsenäiseen asiantuntija-auktoriteetin asemaan näistä työkaluista ei vielä ole, mutta avustajina ne ovat erittäin tehokkaita.
Pääsimme myös kokeilemaan ryhmissä luovuutta ja kekseliäisyyttä. Ne ovat liiketoiminnan inhimillisiä voimavaroja, ja niitä kumpaakin löytyy meiltä kaikilta enemmän tai vähemmän.
Ominaisuudet täytyy vain kyetä valjastamaan yhteisen menestyksen rakennusaineiksi.
Kuulimme myös tulevaisuustyöhön vaikuttavista ristikkäisistä voimista. Toisaalta on kyse uuden ja tuntemattoman omaksumisesta ja toisaalta vanhan painolastin poisoppimisesta.
Luottamusjohdossa on siis välttämätöntä ymmärtää sekä yritystasoisia mikrotalouden kysymyksiä että kansantalouksien toiminnan teoriaa ja kehitystrendejä.
”Vuorovaikutus ihmisten välillä säilyy tärkeimpänä taitona välineistä riippumatta.”
Kolme pointtia
Vastauksiakin edellä esitettyihin kysymyksiin löytyy.
Ensiksi: myös luottamusjohtamisessa korostuvat digitalisaation ja teknologioiden osaaminen ja ymmärrys. Työ- ja kommunikointivälineet muuttuvat hallinnossa, mutta samalla vaikkapa tietoturvan ymmärtäminen ja terve kriittisyys tarjottua tietoa kohtaan nousevat arvoonsa.
Toiseksi: vuorovaikutus ihmisten välillä säilyy tärkeimpänä taitona välineistä riippumatta ja sitä kannattaa vaalia. Arvostava ja rakentava keskustelu, toisten huomioiminen ja oman kannan tiukkakin argumentointi niin, että enintään asiat riitelevät, ovat osuuskuntienkin johtamisessa aina muodissa.
Jäsenkunta monimuotoistuu niin taustoiltaan kuin tarpeiltaan, ja osuuskuntien on osattava käyttää muutokset yhteiseksi hyväksi sen sijaan, että keskityttäisiin taistelemaan niitä vastaan.
Ihmissuhdetaidot ovat opiskeltavia ja harjoiteltavia asioita siinä missä kova bisnesosaaminenkin, eivät pelkästään joillekin suotuja synnyinlahjoja.
Kolmanneksi: koneet eivät korvaa osuuskuntien luottamusjohtoon vuosikymmenten aikana kertynyttä yhteistä historiaa ja ymmärrystä osuuskunnan tarkoituksesta sekä jäsenomistajien tahtotilasta.
Menneisyyden vangiksi ei saa jäädä, mutta kyllä siitä oppia kannattaa ottaa!
Suhdanteet ja syklit seuraavat toisiaan, nousukaudella aina vain kekseliäämpiä liiketoimintaideoita ja markkinoita nousee luottamusjohdon pöydälle päätettäväksi. Lento katkeaa, kun seuraava kriisi työntää realismia rattaisiin.
Resilienssi ja turnauskestävyys ovat osuuskuntien hallinnon toimielinten yhteistä osaamista, joka syntyy pitkäjänteisellä tekemisellä.
Kirjoittaja on ekonomi ja juristi sekä PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja.
