Yhteistyön ja erilaisten verkostojen rakentaminen nähdään nyt aiempaakin tärkeämmäksi sekä eri organisaatioiden että yksittäisten ihmisten tasolla.
Tekoälysovellus Chat GPT-4:n mukaan verkostoituminen on yhteyksien luomista tietyn tavoitteen saavuttamiseksi. Sosiaalisen median kanavat ovat uusi ja vaarallisen helppo verkonrakentamisen muoto.
On huomattu, että yhteyden luominen ja tavoite ovat mukana silloinkin, kun Tiktok valjastetaan vaaleissa menestymisen avuksi.
Aitoon verkostoitumiseen varmaan kuuluu osapuolten välinen tasavertainen vuorovaikutus ja mahdollisuus antaa ja ottaa vastaan palautetta.
Näyttää siltä, että osuuskunnat eivät kaikilta osin elä ajassa verkostoitujina, mutta onneksi muutamat yritykset ovat näyttämässä esimerkkiä – vapaaehtoisesti tai pakon sanelemina.
Osuuskuntien verkottumisen suurimmat jarrut ovat tässä:
Jarru nro 1: Asennepuolen haasteet
Verkostoituminen edellyttää rohkeutta haastaa omia perinteisiä toimintamalleja ja kykyä ottaa vastaan kritiikkiä ja oppia virheistä.
”Meillä on ennenkin tehty näin” tai ”Varotaan virheitä ” tai ”Tehdään vasta sitten kun muutkin” -tyyppiset linjaukset estävät tehokkaasti verkostoyhteistyön.
Kuka haluaisi tehdä tosissaan yhteistyötä sellaisen yrityksen kanssa, joka pitäytyy perinteissä, pelkää riskinottoa ja menee mieluimmin muiden perässä.
Jarru nro 2: Rakenteen haasteet
Osuuskunta yritysmuotona on ollut yli sata vuotta ylivoimainen tarjoamaan hyötyä maa- ja metsätalouden yrittäjille ja monien palvelualojen kuluttajille.
Osuuskuntalakia on tarpeen mukaan päivitetty, mutta muutokset ovat joka kerta olleet hienosäätöä tai verotusta koskevia.
Osuuskuntalakiin pohjautuvat osuuskuntakohtaiset säännötkin ovat muuttuneet aikojen saatossa vain vähän.
Osuuskunta on pohjimmiltaan pysynyt samanlaisena kuin alkuperäinen: rakenteeltaan kuin linnake, johon on melko helppo päästä sisälle ja sitä kautta nauttimaan jäsenpalveluista; sisääntulon jälkeen huomaa olevansa yhtä äänioikeutettu kuin muutkin, mutta useimmiten pysyvänsä passiivisena ja hiljaisena – sekä omistajana että asiakkaana; aktiivisuutta voi äänestämisen lisäksi osoittaa vain eroamalla, jolloin mukaansa saa tullessaan sijoittamansa eikä sitten muuta.
”Tässä ajassa tarvittaisiin uudenlaista rakennetta, joka lisäisi osuuskunnan vetovoimaa.”
Tällainen rakenne on palvellut yritysmallin tarpeita hyvin – tähän asti. Osuuskunnat ovat olleet kuin säätiöitä, joiden tavoite on paalutettu laissa ja säännöissä.
Säätiömäiset yritykset eivät enää kiinnosta riittävästi uusia aktiivisia jäseniä, eivät henkilöstöä eivätkä potentiaalisia verkostokumppaneita.
Tässä ajassa tarvittaisiin uudenlaista rakennetta, joka lisäisi osuuskunnan vetovoimaa, tukisi paremmin liiketoiminnan uudelleen suuntaamista ja kehittämistä sekä tarjoaisi helpommin rahoitusmahdollisuuksia eri investointeihin.
Jarru nro 3: Toimintatapojen haasteet
Oletko antanut koskaan palautetta osuuskunnallesi? Minä olen, mutta aivan liian harvoin.
Verkostomaiseen toimintatapaan ei riitä, että homma sujuu toimittajien tai yhteistyökumppaniyritysten kanssa.
Omistajat ja asiakkaat on pystyttävä innostamaan tekemään havaintoja, vertailuja ja löytämään virheitä, joista voi oppia.
Henkilöstö on avaintekijä toimintatapojen kehittämisessä.
Palautetta kaupan työntekijälle antaessani saan liian usein sellaisen vaikutelman, ettei tuo ihminen tunne olevansa töissä omassa kaupassa. Millainen on tulevaisuuden palveluosuuskunnan johdon ja muun henkilöstön tavoiteprofiili?
Verkottumisen edelläkävijäosuuskuntia
Osuuskuntaomisteinen Valio on viime vuosina tehnyt urakalla verkostomaisia avauksia – Heinon Tukun ostaminen, Lantakaasu Oy:n perustaminen ja OddlyGood-kauratuoteperheen vahva laajentuminen esimerkkeinä mainittakoon.
Valio saa hienosti tukea OddlyGood-hankkeeseen kahdelta tulevalta pörssiyritykseltä, Mandatumilta ja Pohjanmaan Arvo Sijoitusosuuskunnalta, joista jälkimmäinen on ensimmäisenä Suomessa hakemassa omistajajäsentensä osuuksille pörssinoteerausta, eli uutta myyntipaikkaa osuuksilleen.
”Osuuskuntaomisteinen Valio on viime vuosina tehnyt urakalla verkostomaisia avauksia.”
Arvo on tiellä, joka johtaa aiempaa dynaamisempaan, avoimempaan ja vetovoimaisempaan osuuskuntamalliin. Kuopion osuuskuntaylpeys KPY on hakemassa samanlaisia askelmerkkejä.
Vielä yksi edelläkävijäosuuskunta: Metsäliitto, joka rakentaa innovaatioverkostoa ja uudistaa sääntöjään melkein joka vuosi tavoitteenaan vielä tyytyväisemmät jäsenet.
Kirjoittaja on varatuomari ja OT-analyytikkotiimin jäsen.
