Tuottajaorganisaatio on EU:n käyttöön ottama nimike, jonka myöntämisestä päättää Ruokavirasto.
Vähintään viiden maatalousyrittäjän osuuskuntakin voi saada virallisen tuottajaorganisaation aseman, kun se on ensin hakenut toiminnalleen Ruokaviraston hyväksynnän.
”Termi on siinä mielessä hämäävä, että arkikielessä tuottajaorganisaatioksi voidaan mieltää melkein mikä tahansa tuottajien yhteenliittymä, esimerkiksi osuuskunta tai viljelijäjärjestö”, MTK:n vilja-asiantuntija Jukka Peltola kertoo.
Tuottajaorganisaation päätehtäviä on sen jäsenten tuotteiden myyminen markkinoille ja heidän auttamisensa tuotannon suunnittelussa.
Osuuskunta voi myös tehdä osittain samoja asioita kuin virallinen tuottajaorganisaatio.
Osuuskunnan, jolla ei ole hyväksytyn tuottajaorganisaation asemaa, jäsenet eivät kuitenkaan saa lain mukaan sopia keskenään esimerkiksi määristä sitovasti, koska silloin kyseessä olisi kartelli.
”Osuuskunta voi myös tehdä osittain samoja asioita kuin virallinen tuottajaorganisaatio.”
Tuottajaorganisaatiot on alun perin määritelty jo vuonna 1957 Rooman sopimuksessa, jonka myötä perustettiin EU:ta edeltänyt Euroopan talousyhteisö.
Miksi tuottajaorganisaatio on juuri nyt ajankohtainen?
”Markkinoiden tasapainottamiseksi tuottajaorganisaatiot ovat erinomainen väline. Suomalaiset maataloustuotteet ovat laadukkaita, mutta niistä ei ole saatu tarvittavaa lisäarvoa”, sanoo Peltola.
Mainittakoon myös, että EU:n uuden rahoituskauden alettua vuoden 2023 alusta voidaan hakea EU-tukea tuottajaorganisaatioiden perustamiseen ja toimintaan.
Tuottajien yhdessä toimiminen parantaa Peltolan mukaan tuotannon suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta ja vahvistaa viljelijöiden neuvotteluvoimaa.
”Yhdenkään viljelijän on yksin lähes mahdotonta päästä sellaisiin toimitusmääriin, joita kotimaiset, saati sitten ulkomaiset ostajat edellyttävät. Yhteistyö auttaa tasapainottamaan tilannetta ja luo tasavertaisemmat lähtökohdat neuvotteluille.”
”Myös isoilla tuottajaosuuskunnilla on takanaan viljelijöiden neuvotteluvoimaa, mutta viralliset tuottajaorganisaatiot ovat hyvä lisä parantamaan tuotteiden markkinointimahdollisuuksia”, jatkaa Peltola.
Apua vientiin ja erikoistumiseen
Hyväksytyn tuottajaorganisaation tuomiksi mahdollisuuksiksi Peltola nimeää esimerkiksi tuotebrändäyksen ja erikoistuneen tuotannon.
”Organisaation tavoitteena saattaa olla tuotannon erikoistuminen tiettyyn markkinarakoon tai ’niche’-tuotteisiin, joihin tuottajaorganisaation nähdään tuovan erityisesti hyötyä. Tuottajat säästävät markkinointikuluissa ja voivat keskittyä itse elintarvikkeiden tuottamiseen.”
Jukka Peltolan mukaan tuottajaorganisaatio voi keskittyä myös vientiin.
Näin saadaan tasapainotettua markkinoita, jos jostain tuotteesta on huomattavaa ylitarjontaa kotimaan markkinoilla.
”Organisaation tavoitteena saattaa olla tuotannon erikoistuminen.”
”Vienti vaatii osaamista ja alkupääomaa, jolla tarvittavat varastointi-, kuljetus- ja kaupanteon kustannukset sekä mahdollisesti tarvittavat suojaukset voidaan kattaa. ”
”Tuottajaorganisaatio voi palkata tehtävään osaajan, joka toimii heidän puolestaan joko osa-aikaisesti tai jatkuvasti toiminnan laajuudesta riippuen.”
Parhaillaan meneillään olevan Tuotto -hankkeen tarkoituksena on auttaa tuottajaorganisaatioiden perustamiseen tarvittavan tiedon, lainsäädännön ja muiden mahdollisuuksien kartoittamisessa sekä tarjota kontakteja, asiantuntijapalveluja ja tukea organisaatioiden alkumetreillä.
Hanke on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja sen toteuttamiseen on haettu EU:n maaseuturahaston osarahoitusta.
