Tuntuuko, että työelämä on pelkkää raporttien laatimista toisensa perään? Ja vielä pitäisi tehdä enemmän, paremmin ja nopeammin. Ei ole helpotusta luvassa.
Tulevaisuudessa yhä useamman yrityksen tulee kertoa entistä tarkemmin myös vastuullisuudestaan. Mutta positiivisen kautta!
Yrityksillä on tilaisuus petrata vastuullisuustyötään ja sitouttaa sidosryhmiä nykyistä paremmalla viestinnällä.
Raportointivaatimukset eivät vaikuta vain suuriin yrityksiin, jotka ovat EU:n kestävyysraportointidirektiivin soveltamisen alla, vaan välillisesti myös pk-yrityksiin.
Ovathan ne usein osa isojen yritysten alihankintaketjua tai sitten asiakkaat alkavat odottaa myös pieniltä toimijoilta läpinäkyvyyttä ja dataa.
Eli miten ne ottavat vaikkapa ympäristöä tai hyvää hallintotapaa koskevat asiat huomioon.
Vuosi- tai toimintakertomus on yritykselle merkittävin sidosryhmäviestinnän väline. Lisäksi yritykset julkaisevat erikseen tai osana vuosikertomusta vastuullisuusraportin.
Suuret yritykset ovat olleet jo pidempään velvollisia raportoimaan vastuullisuudestaan muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskevan direktiivin mukaan.
Kestävyysraportointidirektiivillä muutetaan tätä direktiiviä.
Yritysten raportoinnissa ei ole kuitenkaan ollut yhtenäisiä raportointistandardeja.
Uuden direktiivin tarkoitus onkin parantaa yritysten tietojen vertailtavuutta ja lisätä avoimuutta.
Ytimessä on kuitenkin tehdä kestävyystiedoista yhtä merkittäviä taloudellisen tiedon raportoinnin kanssa. Kummatkin vaikuttavat yhtä lailla yrityksen menestymiseen.
Mikä muuttuu?
Kestävyysraportointivelvoite tulee koskemaan noin 600–800 yritystä Suomessa, aiemman noin sadan sijasta.
Merkittävimmät muutokset ovat yhtenäiset raportointistandardit, raportin digitaalinen, koneluettava muoto sekä pakollinen varmentaminen.
Lisäksi raportointivelvoitteiden rikkomisesta tulee sanktioita, ja kestävyysraportti tulee julkaista osana toimintakertomusta.
Raportin pitää sisältää esimerkiksi tiedot yrityksen liiketoimintamallin ja -strategian sietokyvystä kestävyyteen liittyviin riskeihin nähden sekä tiedon siitä, miten strategia on linjassa Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa.
Unohtamatta myöskään johdon palkitsemisen linkittymistä kestävyystekijöihin.
”Tulevaisuuden maailmaa johdetaan datalla.”
Olipa yrityksesi raportointivelvollisuuden piirissä tai ei, muista erityisesti seuraava: Yrityksen on tunnistettava omalle toiminnalle olennaiset kestävyystekijät ja vaikutuksia tulee katsoa kahdelta kantilta.
Miten yrityksen toiminta vaikuttaa ihmisiin ja ympäristöön sekä miten kestävyysseikat toisaalta vaikuttavat yrityksen liiketoimintaan ja sen kehitykseen?
Hallinnolliset kustannukset yrityksille tulevat lisääntymään, mutta tulevaisuuden maailmaa johdetaan datalla ja raportointi on osa samaa jatkumoa.
Vaikka raportointi ei ole itseisarvo, voisi sitä katsoa jopa eksistentiaalisena kysymyksenä yritykselle: Raportoin, siis olen olemassa.
