Varsinkin kun puhutaan alueellisesta elinvoimasta, on paikallisesti siellä toimiville suuremmille yrityksille tärkeää edistää alueen muutakin yritystoimintaa. Erityisesti nuorten yrittäjyyden tukeminen on monelle yritykselle mieluista.
Yritysmuodosta ei kuitenkaan koskaan puhuta.
Suomessa osuuskuntien perustanta on ollut laskusuunnassa. Vuonna 2021 perustettiin vain 77 osuuskuntaa. Onko suurille osuustoimintayrityksille merkitystä, kuinka paljon osuuskuntia ruohonjuuritasolla toimii?
Osuuskunta ei tule vaihtoehtona mieleen valtaosalle yritysten perustajista. Eikä sitä usein tarjota neuvonnassa. Yleinen osuustoiminnan tunnettuuden lisääntyminen hyödyntää myös suuria yrityksiä. Heidänkin jäsenensä ymmärtäisivät paremmin omistamaansa yritystä, jos se olisi yritysmuotona tuttu. Moni toki tietää olevansa osuuskunnan jäsen, mutta ei mitä se käytännössä tarkoittaa.
Pellervo tekee parhaansa tunnettuuden lisäämiseksi, mutta yrityksetkin voivat tehdä osansa. Yksi tapa tietenkin on olla Pellervon jäsen ja osallistua aktiivisesti aloitteisiimme.
Pitäisi yksinkertaisesti puhua enemmän osuustoiminnasta, ei vain startupeista ja kevytyrittäjyydestä. Tai miten olisi yrityksen sisäinen osuuskunta, johon henkilöstö tai jäsenet voi tulla jäseneksi testaamaan omia yritysideoita tai innovoimaan yritykselle uutta? Yritys voisi myös edistää alueellista innovaatioekosysteemiä ja hakea siihen mukaan erityisesti osuuskuntia. Mahdollisuuksia on monia.